Kotimaa

Asiantuntija vastaa: Tämän vuoksi Haltin huippu ei ole Suomen puolella rajaa

Julkaistu:

RAJA
Norjalaiset haluaisivat lahjoittaa Suomelle satavuotislahjaksi sivuhuipun Haltilta.
IS uutisoi tiistaina, että Norjassa on perustettu Facebook-ryhmä, jossa ehdotetaan Haltitunturin Haldičohkka-nimisen sivuhuipun lahjoittamista Suomelle 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 2017. Huipun korkeus on 1 331 metriä. Halti sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla.

Tunturin Suomen puoleisen osan korkein kohta, 1 324 metriä on samalla koko Suomen korkein kohta. Jos lahjoitus toteutuisi, Suomen korkein kohta nousisi siis kertaheitolla 7 metrillä.

Raja sovittiin jo 1700-luvulla

Miksi raja ylipäänsä kulkee niin läheltä tunturin huippua, että Norja nappaa siitä korkeimman osan?

Vastaus löytyy Ruotsin ja Tanskan kuninkaista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rajasta sovittiin 1700-luvulla, jolloin Suomi oli osa Ruotsia ja Norja osa Tanskaa. Vuonna 1734 tehtiin Ruotsin ja Tanskan välinen sopimus rajankäynnistä. Raja seurasi Kölivuoristoa Haltille asti ja sieltä vedenjakajaa Peltotunturille. Vuonna 1751 Strömstadin sopimuksessa päätettiin rajan jatkuvan Peltotunturilta jokirajana Tenojokea pitkin.

Rajaa merkattiin 1760-luvulla. Haltilta löytyvässä vanhimmassa rajapyykissä onkin vuosiluku 1764.

– Rajasopimuksessa oli lueteltu vaarojen ja tuntureiden nimiä, joiden kautta rajan oli kuljettava. Rajavaltuuskunnat sitten parhaan kykynsä mukaan merkitsivät paikat maastossa. Merkkejä pystytettiin harvakseltaan, noin 10–20 kilometrin välein, kertoo Maanmittauslaitoksen evp. yli-insinööri Pekka Tätilä.

Symbolinen merkitys

Nyt lahjoitettavaksi haluttavan huipun läheisin rajamerkki pystytettiin 200–300 metriä huipusta notkelmaan. Siitä seuraavaan merkkiin on noin 10 kilometriä. Kun merkkien välille kartassa vedettiin viiva, niin korkein huippu jäi viivan Norjan puolelle rajaa. Sen suuremmasta ”huippuryöväyksestä” ei siis ollut kyse.

Tätilä ei näkisi rajan muuttamisessa parillakymmenellä metrillä muuta merkitystä, kuin että Suomen korkein kohta saisi muutaman metrin lisää.

– Mitä se maailmaa muutoin muuttaisi? Saahan siellä nykyisinkin vaellella vapaasti molemmin puolin rajaa, huomauttaa Tätilä.

Mittauspultti Norjan puolella

Tätilä muistuttaa, että kun paikalla 1950 käytiin merkkaamassa Suomen korkeinta kohtaa, niin kiintopistepultti laitettiinkin Norjan puolelle kiveen 1 328 metrin korkeuteen. Suomen puolella 1 323,6 metrissä maasto oli siihen liian louhikkoista.

– Joten siellä se mittauspultti on yhä, naurahtaa Tätilä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt