Professori: Malli Cajander onkin myytti - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori: Malli Cajander onkin myytti

Suomalaisia talvisodassa. Nykysilmin varustus näyttää alkeelliselta, mutta täytti tehtävänsä.

Suomalaisia talvisodassa. Nykysilmin varustus näyttää alkeelliselta, mutta täytti tehtävänsä.

Julkaistu: 21.11.2015 9:06

Suomi olikin varustautunut talvisotaan.

SUOMI lähti talvisotaan huonosti valmistautuneena niin, että miehille ei ollut kunnon vaatteita, ruokaa ja aseita. Syy oli sotaa edeltäneen A.K. Cajanderin johtaman hallituksen.

Tämän tutun väitteen romuttaa taloushistorian professori Ilkka Nummela tuoreessa kirjassa Historian kosto - Suomen talvisota kehyksissään (Siltala).

”Toisin kuin esitetään sijoitettiin 1930-luvulla muuhun Eurooppaan verrattuna runsaasti maanpuolustukseen”, Nummela kirjoittaa.

Nummelan mukaan talvisodan alussa vaatetuksen ongelmat ratkaistiin nopeasti, päiväateria sisälsi 4 150 kilokaloria ja asetilannekin parempi kuin on väitetty.

A.K. Cajanderista tehtiin syntipukki sille, että Suomi ei ollut valmistautunut talvisotaan.

A.K. Cajanderista tehtiin syntipukki sille, että Suomi ei ollut valmistautunut talvisotaan.

Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista ja olivat kasvaneet reaalisesti maailmansotien välisen ajan. Suhteellisesti Suomi käytti tuolloin enemmän puolustukseensa kuin Britannia. Suomi rakensi mittavan oman puolustusteollisuuden.

Nummelan mukaan myös Cajanderin hallituksen aikana puolustusmenot kasvoivat tuntuvasti, vaikka puolustusministeri Juho Niukkanen tuskailikin varojen puutetta.

NUMMELAN mielestä maalaisliittolainen Niukkanen halusi leimata syntipukiksi sosiaalidemokraattien valtiovarainministeri Väinö Tannerin, vaikka tämä ymmärsi puolustusmenojen tarpeen.

Kuvituskuva

Kiväärien määrää armeijassa kasvatettiin viitenä vuotena ennen sotaa neljänneksellä. Sodan kestäessä niitä saatiin kotimaasta, ulkomailta ja sotasaalina lisää. Kranaatinheitinten määrä kasvoi 1930-luvulla nelinkertaiseksi ja yli kaksinkertaistui talvisodan aikana,

Kuvituskuva

Maavoimien suurin pullonkaula talvisodan aikana oli tykistö ja sen ammukset. Talvisodan aikana tykkejä saatiin hankittua runsaasti ulkomailta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi sai huomattavan osan miehistään liikekannalle.

HISTORIAN KOSTO -kirjan on toimittanut professori Henrik Meinander. Sen kirjoittajista myös filosofian tohtori Lasse Laaksonen käsittelee valmistautumista talvisotaan Mannerheimin johtaman puolustusneuvoston näkökulmasta.

Laaksosen mukaan Mannerheim ja Niukkanen eivät tulleet toimeen, koska heidän välilleen syttyi arvovaltakiista. Poliitikot pitivät marsalkkaa pessimistinä ja hän uhaksi erolla.

Laaksosen mielestä talvisodan edellä valmistautumisessa oli puutteita. Siihen vaikutti kuitenkin politikkojen lisäksi sotilasjohdon ja puolustusneuvoston päättämättömyys.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta