Kotimaa

Suomalaisen uskomaton löytö saksalaisesta kirjastosta – paljastaa ensimmäisen suomalaisen virsikirjan nimen

Julkaistu:

Suomalainen tutkija Suvi-Päivi Koski teki merkittävän löydön Dresdenin kirjastossa.
Dresdenin Staatsbibliothekista löydettiin aiemmin täysin tuntematon Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria. Teos on nimiölehteä myöten hyvin säilynyt ja paljastaa meille vanhimman varman suomalaisen virsikirjan nimen ja koko sisällön. Itse asiassa löytö on kaksiosainen. Sen toisen, vähintään yhtä arvokkaan osan, muodostaa katekismus.

Teokset ovat nyt asiakkaiden vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaalisen julkaisuarkiston avulla. Löydön tehnyt teologian tohtori Suvi-Päivi Koski kertoo Ilta-Sanomille, mistä löydössä on kysymys.

– Tässä ainutlaatuisessa kaksoislöydössä, jonka tein Dresdenin Staatsbibliothekista, yhdistyvät kaksi suorastaan vuosisataista kansansuosikkia: virsikirja ja katekismus, hän kertoo.


– Tämän yhteisjulkaisun, jossa on virsikirja ja katekismus käytännöllisesti samoihin kansiin sidottuna, toimitti1607 teologi Simon Johannis Carelius. Hän opiskeli vain pohjoissaksalaisessa Rostockin yliopistossa. Ja julkaisun molemmat osat painettiin Rostockissa 1607, hän kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaksoislöytö kertoo yhteyksistä Saksaan

Löytö on hänen mukaansa kokonaisuudessaan hyvin merkittävä.

– Varhaisimman kokonaisen virsikirjan löytyminen on hyvin merkittävää. Löydön toinen osa eli katekismus taas on varhaisin tunnettu Martti Lutherin Vähä Katekismuksen suomennos. Tämä merkittävä kaksoislöytö siis ehkä muistuttaa meitä entistä paremmin niistä yhteisistä, arvokkaista juurista, jotka Suomestakin reformaation syntymämaahan Saksaan jo tuolloin oli, hän kertoo.


Hän korostaa, että reformaation periaatteisiin kuului, että ihmiset eivät vain kuuntele, vaan myös ymmärtävät jumalanpalveluksissa ja muualla, mitä opetetaan ja puhutaan – ja että lauletaankin omalla kielellä yhdessä.

Suomen sanojen historia lähtee 1500 - ja 1600 luvuilta

– Äidinkielisen kirjallisuuden syntyminen oli valtaisa uutuus. Oikeastaan hyvin tärkeä ydin, sillä suomenkielen kirjallisuuden juuret ovat siellä. Edelleen käytämme paljon sanoja, joiden historia lähtee 1500- ja 1600‐luvuilta, juuri tämäntyyppisestä kirjallisuudesta. Sitä ei vain tule ajatelleeksi, hän painottaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koski kertoo, että reformaation ajatukset levisivät innostavina tavallisen kansan keskuuteen erityisesti uuden keksinnön, virren, myötä.

– Saksassa puhutaan suoranaisesta spontaanista laululiikkeestä. Monet ydinvirsistä tulivat meille Saksasta, hän kertoo.

Koski painottaa, että koskaan ei tiedä, mitä voi löytyä – ei vain naapurimaitten kirjastoista vaan lähempääkin.


– Jos sinulla on kirjahyllyssäsi tai vaikka mummolan vintillä vanha virsikirja tai katekismus tai vastaava, kannattaa vilkaista sitä tarkemmin – erityisesti, jos se sattuisi olemaan peräisin vaikka jopa 1500-‐1600 – luvuilta. Joskus vanha, pölyinenkin ja kaikkien unohtama kirja voi yllättäen osoittautua arvokkaaksi, hän innostaa.

Miten kirja löytyi?

Hän kertoo, miten tämä kaksiosainen kokoomateos löytyi tänä keväänä.

– Olin aiemmin tutkinut mm. Maskulaisen virsikirjan uudempaa versiota, pientä miniatyyrivirsikirjaa. Tulin myöhemminkin välillä – oikeastaan vähän huviksenikin – testanneeksi, löytyisikö kenties myös netin kautta jotain uutta ja kiinnostavaa. Osuin jotenkin tähän nyt sitten löytämäni virsikirjan otsikkoon ja vuosilukuun 1607. Yhdistelmä tuntui niin oudolta, että päätin ottaa siitä selvää, hän kertoo.

Jäljet johtivat lopulta Dresdenin valtionkirjastoon.

– Ensin löytyi virsikirja. Se oli hämmästyttävää. Ja kun olin saanut sen digitaalisessa muodossa, huomasin kirjan viimeisen sivun reunassa häämöttävän vielä lisätekstiä. Epäilin, että siellä saattaisi olla jotain muutakin kiinnostavaa. Kirjastosta tehtiin pyynnöstäni tarkistus – ja sitä kautta löytyi myös tuo vähintään yhtä harvinainen katekismus, hän kertaa.

Otsikkoa muokattu klo 1.31.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt