Suomen itsenäisyys turvattiin jatkosodan torjuntavoitoissa. Vaikka venäläisjoukot etenevät valtavan miehistö- ja kalustoylivoiman turvin, Suomen armeija pysäytti vihollisen. Asiantuntijat muistuttavat, että Suomen sodissa palveli satoja eläimiä, jotka nousivat sankareiksi. Erityisesti koirien hyvä hajuaisti oli avuksi vihollisen torjumisessa. Tämä muistetaan yliopistollisen eläinsairaalan Facebook-viestissä itsenäisyyspäivänä.
– Hyvää Itsenäisyyspäivää! Suomen sodissa palveli satoja koiria. Kuvassa saksanpaimenkoira Taru tulilinjoilla. Koiralle kirjoitetaan viestiä vietäväksi, viesti kuuluu.
Hyvää Itsenäisyyspäivää! Suomen sodissa palveli satoja koiria. Kuvassa saksanpaimenkoira Taru tulilinjoilla. Koiralle kirjoitetaan viestiä vietäväksi.Kuva ja lähde: SA-arkisto.Posted by Yliopistollinen eläinsairaala on Saturday, 5 December 2015
Sotakoirayhdistyksen asiantuntija vahvistaa koirien sankaruuden.
– Koiria käytettiin esimerkiksi jatkosodassa partioinnissa ja viestikoirina, Sotakoirayhdistyksen hallituksen jäsen, Satakunnan lennoston vääpeli Jyri Komulainen kertoo Ilta-Sanomille.
Sotakoirat vetävät puhelintapsit sellaistenkin maastokohtien yli, joissa viestimiehet eivät voi liikkua. Syväri 8.7.1942.
Koiran ominaisuudet auttoivat kovissa paikoissa
Komulainen korostaa, että koiralla on sellaisia ylivoimaisia ominaisuuksia, joita ihmisellä ei ole.
– Koiran hajuaisti on aivan ylivoimainen ihmisiin verrattuna. Sen vuoksi sotakoirat pystyivät tekemään melkoisia sankaritekoja.
Hänen mukaansa sotakoiran tehtävissä pärjää itsevarma peruskoira, mutta muutkin asiat, kuten rotuominaisuudet vaikuttavat siihen, miten koirat toimivat.
– Esimerkiksi pohjoisilla rintaman osilla koirat pystyivät toimimaan vaikeissa olosuhteissa suomalaisten partioiden mukana. Koirat saivat kiinni vihollisen partisaaneja. Sodassa tietyistä rotuominaisuuksista on hyötyä. Hyvä sotakoira pystyy etsimään, ajamaan jälkeä ja pysäyttämään puremalla vihollisen, hän korostaa.
Sotakoira Ruli asunnossaan Pesioivan kenttävartiossa. Kuva otettu 1.12.1941.
Nykyäänkin sotakoiria lähes jokaisessa varuskunnassa
Armeijat ovat käyttäneet koiria moniin tarkoituksiin läpi sotahistorian. Sodissa on käytetty lääkintäkoiria, pommikoiria, panssarintorjuntakoiria ja jäljityskoiria. Nykyäänkin Suomen Puolustusvoimissa on sotakoiria lähes joka varuskunnassa ja varikolla. Sotakoiraa käytetään sotilaspoliisin apuna mm. vartiotehtävissä, kadonneiden henkilöiden etsinnässä ja varusmieskoiranohjaajien koulutuksessa.
Vääpeli Komulaisella on tällä hetkelläkin koira.
– Saksanpaimenkoira Drago on kolmevuotias, hän kertoo.
Komulaisen saksanpaimenkoira eli Deutscher Schäferhund on suosittu käyttö- ja palveluskoirarotu, jolla on juuri niitä omaisuuksia, joilla uskomattoman vaikeissa sodan oloissa voi menestyä. Rotua luonnehditaan tasapainoiseksi, vahvahermoiseksi, itsevarmaksi ja ennakkoluulottomaksi.
Sotakoira lähdössä viestiä viemään. Kaustajärvi 27.6.1941.
Kunnostautunut sotakoira Sota-Siro hoitajansa luutnantti Luotolan kanssa. Mantsi 28.7.1941.
Sotakoira Taru tulilinjoilla. Koiralle kirjoitetaan viestiä vietäväksi. Martinsaari 7.8.1941.