Tutkija: Suomen poliittisessa ilmapiirissä näkyvissä vaarallinen muutos

Julkaistu:

Tutkija ja viranomaiset huolestuivat perussuomalaisten kannatuksen laskun vaikutuksista turvallisuudelle.

SUOMEN poliittisessa ilmapiirissä on nähtävissä uusia merkkejä huolettavasta ja mahdollisesti vaarallisesta kehityssuunnasta, arvioi terrorismintutkija Leena Malkki Ilta-Sanomille.

– Suomalainen poliittinen järjestelmä on ollut avoin sillä tavalla, että siihen on pystytty monesti integroimaan mukaan ja institutionalisoimaan monia erilaisia ajatussuuntauksia, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtajana toimiva Malkki sanoo.

Kun asiaan on yhdistynyt suomalainen konsensuskulttuuri, on syntynyt ilmapiiri, jossa ei ole juuri tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoitumista.

Malkki on huomannut asiassa muutoksia viime aikoina.

– Ajattelen tässä asiassa erityisesti maahanmuuttokriittisiä voimia, jos käytetään heidän omaa termiään. Kun lukee keskustelufoorumeja, siellä näkyy pettymistä ja radikaalimpien toimintamallien pohtimista. Pakolaiskriisi on ollut tässä vauhdittava tekijä.


SUOMEN poliittinen järjestelmä on näyttänyt vahvuutensa siinä, että perussuomalaiset on pystynyt nousemaan puoluekartalle edustamaan tiettyjä agendoja, muun muassa Suomen maahanmuuttopolitiikan arvostelua, Malkki arvioi.


On Malkin mukaan syytä kysyä, kuinka hyvin aiemmat äänestäjät kokevat perussuomalaisten edustavan heitä.

Perussuomalaisten gallupsuosio on tullut tänä syksynä roimasti alas.

– Se herättää sen kysymyksen, miten poliittinen järjestelmä pystyy jatkossa kanavoimaan näitä.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan myös Suomen turvallisuusviranomaisten piirissä on koettu asiasta huolta ja pohdittu perussuomalaisten kannatuslaskun vaikutuksia.


YLEN Taloustutkimuksella teettämän, toissa viikolla julkaistun kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset olivat viidennellä sijalla 9,8 prosentin kannatuksella.


Perussuomalaisten kannatuksesta on sulanut huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen melkein puolet, sillä vaaleissa puolueen kannatus oli 17,7 prosenttia. Viimeksi perussuomalaisten kannatus on ollut alle kymmenen prosenttia vuonna 2010.

– Kyse on siitä, mitä tapahtuu luottamukselle parlamentaariseen järjestelmään, virallisiin politiikan tekokanaviin ja poliitikkoja kohtaan. Toimiiko järjestelmä siten, että politiikkoihin koetaan voivan luottaa. Kuuluuko oma ääni.

 

Kun lukee keskustelu­foorumeja, siellä näkyy pettymistä ja radikaalimpien toimintamallien pohtimista. Pakolaiskriisi on ollut tässä vauhdittava tekijä.

Syyksi puolueen suosion romahdukseen ovat asiantuntijat tarjonneet hallituksessa kaavailtuja tiukennuksia suomalaisten työelämään, mutta myös pakolaiskriisin vaikutuksen on arvioitu vaikuttaneen.


SUOMESSA on ollut poliittista väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen hyvin vähän verrattuna muuhun Länsi-Eurooppaan, myös Pohjoismaihin. Nyt tilanteessa on nähtävissä muutos, Malkki arvioi.

– Väkivaltaan mahdollistavia tekijöitä on nähtävässä enemmän kuin aiemmin.

Oma uhkansa liittyy myös äärioikeistoa vastustaviin antifasistisiin voimiin.


– Saatamme nähdä entistä enemmän konflikteja antifasististen liikkeiden ja äärioikeiston välillä.

Malkin mukaan antifasististen ryhmien nousu on jo tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa, jossa ne ovat uhkailleet ja iskeneet esimerkiksi poliitikkoja, tuomareita ja äärioikeistolaisia aktivisteja vastaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt