Kotimaa

Tutkija varoittaa Suomea pakolaiskriisin seurauksista: Johti Ruotsissa epäsuorasti jopa pommeihin ja surmiin

Julkaistu:

Ruotsalaista rotuajattelua ja ääriliikehdintää tutkinut Tapio Tamminen toivoo, ettei Suomessa tehdä samoja virheitä kuin länsinaapurissa 20 vuotta sitten.
Helsingin kirjamessuilla alkuvuodesta ilmestynyttä kirjaansa Kansankodin pimeämpi puoli esitellyt tutkija Tapio Tamminen kirjoittaa ruotsalaisen äärioikeiston juurista ja maan rotuajattelun vaietuista puolista. Opit saivat Ruotsissa jalansijaa jo ennen natsi-Saksaa ja ne saivat laajaa kannatusta myös vasemmistossa ja sosialidemokraateissa.

1990-luvulla Ruotsissa koettiin äärioikeistolaisen liikehdinnän aalto, joka kulminoitui uusnatsien siirtolaisiin kohdistamaan väkivaltaan, jopa surmiin.

Taustalla vaikutti Ruotsiin jo tuolloin saapuneiden siirtolaisten suuri määrä, joka voimisti rasistista ajattelua. Keski-Euroopan maihin verrattuna Ruotsi otti jopa kymmenkertaisen määrän pakolaisia esimerkiksi Irakista ja entisistä Jugoslavian maista.

– Ruotsissa se johti tuolloin epäsuorasti liikehdintään, jossa oli autopommeja, poliittisia murhia ja väkivallantekoja maahanmuuttajia kohtaan kuten murhapolttoja vastaanottokeskuksissa, Tamminen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viime vuosina oikeistopopulismin ja nationalistisen ajattelun kasvattaessa suosiotaan muukalaisvastaisuus on nostanut päätään myös Suomessa. Kun samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti ennätyslukemiin, on tilalle Tammisen mukaan samanlainen kuin Ruotsissa 1990-luvulla.

– Tietyssä mielessä voi sanoa että tämä muistuttaa sitä, mitä Ruotsissa tapahtui reilu 20 vuotta sitten, Tamminen sanoo.

Pitäisikö meidän sitten todella huolestua vakavien väkivallantekojen yleistymisestä?

– Meilläkin on tämä vaarana jos asiat menevät huonosti. Toivottavasti me pystymme ottamaan siinä mielessä Ruotsista mallia, ettei lähdetä toistamaan niitä virheitä, Tamminen sanoo.

– Poliittisilla päättäjillä on hyvin paljon vastuuta siitä, miten näihin ilmiöihin suhtaudutaan ja tullaan suhtautumaan.

Ruotsissa edellisissä vaaleissa ison voiton saanut Ruotsidemokraatit polveutuu suoraan 1990-luvun uusnatsiliikkeestä. Suomessa hallituspuolue perussuomalaisten nuorisojärjestö on tehnyt yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, mutta emopuolue on tehnyt siihen pesäeroa.

– Tietyt poliitikot, kuten Jussi Halla-aho, ovat ymmärtäneet hyvin pitkälle ruotsidemokraattien kärjekkäimpiäkin lausuntoja, Tamminen kuitenkin muistuttaa.

Väkivaltaisia iskuja järjestänyt uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliike taas on alusta saakka ollut tiiviissä yhteydessä Ruotsin sisarjärjestöönsä. Kesällä Jyväskylässä järjestettyyn mielenilmaukseen ja sitä seuranneeseen pahoinpitelyyn osallistui ruotsalaisia jäseniä.

– On jopa esitetty arvioita, että Suomen osastoa johdettaisiin Ruotsista, Tamminen sanoo.