Uusi kirjatieto: Mannerheim ehdotti puolustusliittoa NL:n kanssa – Molotov tyrmäsi

Julkaistu:

Historia
Uuden kirjan mukaan Mannerheim yritti puolustusliitolla vähentää Suomen menettämiä alueita. Neuvostoliitto ei luottanut Urho Kekkoseen.
Presidentti, marsalkka Mannerheim oli heti jatkosodan jälkeen valmis tekemään Neuvostoliiton kanssa puolustusliiton. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov kuitenkin tyrmäsi ajatuksen. Asiasta kerrotaan valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visurin uudessa kirjassa Paasikiven Suomi – Suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (Docendo).

Mannerheim kävi tammikuussa 1945 sotilasteknisiä neuvotteluja liittoutuneiden valvontakomission johtajan Andrei Zhdanovin kanssa. Niissä tuli esiin ajatus puolustusliitosta. Aluksi puhuttiin vain Suomenlahden rannikkopuolustuksesta, mutta Mannerheim esitti keskusteluja myös laajemmasta yhteistyöstä, vaikka olikin käytännön toteutuksesta varovainen.

Zhdanov ehdotti, että Mannerheim saisi luettavakseen Neuvostoliiton Ranskan ja Tshekkoslovakian kanssa tekemät sopimukset. Mannerheim laati niiden pohjalta luonnoksen sopimusta varten.


Tavoite pitää alueita Suomella

Mannerheimin ideana oli, että jonkinlaisella puolustusliitolla voitaisiin vähentää Neuvostoliitolle luovutettavia alueita. Neuvottelujen aikana Lapin sota oli yhä käynnissä.

18. tammikuuta 1945 Mannerheim lähetti Stalinille ja ulkoministeri Molotoville sähkeen, jonka mukaan Mannerheim suostuisi ”yhteistyöhön rannikkopuolustuksessa ja mantereella hän puolustaisi maataan itse”.

Molotov vastasi tylysti. Hänestä Zhdanov kiirehti liikaa ja liittosopimus oli ”tulevaisuuden musiikkia”. Molotov kielsi Zhdanovia pelästyttämästä Mannerheimia ”radikaaleilla ehdotuksilla”.

Zhdanov oli Leningradin kovaotteinen puoluejohtaja, ei mikään diplomaatti. Molotov ei ilmeisesti luottanut hänen kykyihinsä. Miehet kuuluivat kumpikin vallasta kilpailevaan Stalinin lähipiiriin.

Zhanov: Kekkosta ei pääministeriksi

Visuri siteeraa kirjassaan myös Zhdanovin arkistosta löytynyttä tylyä arvioita tuolloisesta oikeusministeri Urho Kekkosesta. Vuonna 1946 Zhdanov kirjoitti suomalaisille kommunisteille, että Kekkosta ei missään tapauksessa saa päästää pääministeriksi. Syynä oli, että Kekkonen ”on erityisesti suomalaisten pääsotarikollisten prosessin aikana osoittautunut periaatteettomaksi ihmiseksi ja kykenemättömäksi toteuttamaan demokraattista prosessia”.

Neuvostoliittolaisten puheessa pääsotarikolliset tarkoittivat sotasyyllisyysjutun syytettyjä kuten presidentti Risto Rytiä. Suomessa Kekkonen sai ikuisen tahran maineeseensa siinä, että hänen katsottiin toimineen heidän tuomituksi saamisekseen Neuvostoliiton mieliksi. Ilmeisesti ainakin Zhdanov oli eri mieltä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt