Kotimaa

Jörn Donner kirjoitti kirjan Ruotsin muutoksesta: ”Olemme edelleen syrjäinen provinssi – hyvässä ja pahassa”

Julkaistu:

Jörn Donner kertoo uudessa kirjassaan Ruotsin muuttumisesta. Siihen ovat vahvasti vaikuttaneet maahanmuuttajat. Nyt Donner aikoo pitää hetken huilia.
– Päätin pitää rokulia, mietin tämän syksyn, mitä teen isona, Jörn Donner kertoo, kun tapaamme hänen työhuoneellaan.

Donnerin rokuli tarkoittaa, ettei hän kirjoita nyt mitään, mutta hän esiintyy kirjamessuilla ja reissaa Ruotsissa uuden kirjansa takia.

Donnerilta on tulossa vuoden sisällä jo kolmas kirja. Hän teki myös Armi-elokuvan, joka keräsi kiitettävästi katsojia: 50 000.

– Ei siitä rikkaaksi tule, mutta tykkään tehdä pienimuotoisia elokuvia, joissa on lyhyt kuvausaika.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keväällä ilmestyneessä Pikku Mammutissa on terävää kuvausta viime vuosien poliittisesta elämästä. 82 vuoden ikä ei ole ainakaan latistanut Donneria kirjailijana, ehkä päinvastoin. Kansanedustajana Donner lopetti – lopullisesti.

– Voi olla, että asetun kunnallisvaaleihin ehdolle. Siellä voi seurata kaupungin kehitystä. Katsotaan...

Ruotsi – matkalla vieraassa maassa -kirjansa (WSOY) sisällöstä Donner ei vielä kerro tarkemmin. Kirja ilmestyy lokakuussa Suomessa ja Ruotsissa.

– Kirja alkaa uudenvuodenaatosta 2013, jolloin satuin olemaan Haaparannassa, Donner kertoo romaanistaan, joka on sekoitus päiväkirjaa ja esseitä.

Haaparannassa on nyt vilkasta. Donnerissa Haaparanta on herättänyt aina positiivisia ajatuksia, sillä se on ikään kuin avoin ovi Suomeen.

– Tervetuloa, Jörn Donner kuvaa asennettaan pakolaisia kohtaan.

Maahanmuuttajat muutoksen takana

Donner asui Ruotsissa 1961–1981 enemmän tai vähemmän vakituisesti. 1973 hän julkaisi romaanin Ruotsi – matka vieraaseen maahan. Uudessa kirjassaan hän tarkastelee, mitä muutoksia Ruotsissa on tapahtunut 40 vuoden aikana.

Ruotsin muuttumiseen ovat vaikuttaneet maahanmuuttajat. Jos heitä ei olisi, katukuva olisi hyvin toisenlainen.

– He ovat perustaneet viime vuosina enemmän yrityksiä kuin itse ruotsalaiset, Donner mainitsee.

Donnerin mielestä Suomeenkin tarvitaan lisää työkykyistä väestöä. Yksi syy on alhainen syntyvyys.

– Näkemykseni on, ettei Suomen kansa suhtaudu kielteisesti pakolaisiin, ainoastaan pienet ääriryhmät. Torniossa pakolaisia vastaan mieltä osoittanut rintama olisi pitänyt laittaa putkaan.

Sosiaalisella medialla on ollut Donnerin mielestä vahva rooli, kun pakolaiset ovat tehneet ratkaisujaan. Itse hän ei somessa näyttäydy.

– Nyt kyllä ehtisin, kun on tätä luppoaikaa, mutta käytän aikani miettimiseen ja lukemiseen.

Ruotsi on edennyt Donnerin mielestä Suomea nopeammin.

– Ruotsista on tullut todella monikulttuurinen maa. Me olemme edelleen syrjäinen provinssi – hyvässä ja pahassa.

Suuri määrä maahanmuuttajia Ruotsiin tuli jo 1960- ja 1970-luvulla. He olivat suomalaisia, mikä on Donnerin mielestä päässyt ruotsalaisilta unohtumaan.

– Ruotsalaiset eivät ole ymmärtäneet, että maahanmuuttajien on tärkeätä oppia myös oma kielensä, Donner kritisoi.

Ei mikään paratiisi

Eipä Ruotsi muutenkaan ole aina paratiisi muualta tulleille. Esimerkiksi Bodenissa ammuttiin autossa nukkuneita kodittomia pakolaisia.

Maahanmuuttajia vastustavien ruotsidemokraattien kannatuskin on nousussa, mutta sille tosiasialle ei anneta painoa.

– Ruotsissa ollaan kuin ruotsidemokraatteja ei olisi, sekin on typerää, Donner toteaa.

Donnerin mielestä olisi älytöntä, jos Suomessa perussuomalaiset olisivat muille kuin ilmaa.

– Mutta ovat ne taantumuksellisia, Donner sivaltaa.

Välillä vaikutti siltä kuin Donner olisi alkanut suhtautua suopeammin perussuomalaisiin.

– Kantani puoluetta kohtaan ei ole muuttunut, Donner oikoo ja huomauttaa, että henkilökohtaisella tasolla hän kyllä tulee toimeen esimerkiksi Timo Soinin kanssa.

Donnerin mielestä Soinin oli turha kritisoida Ruotsia siitä, ettei siellä ole vaadittu pakolaisia rekisteröitymään, vaan annetaan heidän jatkaa matkaansa Suomeen.

– Soini viittasi Dublinin sopimukseen, mutta eihän siitä sopimuksesta kukaan piittaa.

Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen porukka, joten yhteiselo ei ole aina kivutonta niissä Ruotsin lähiöissä, joissa on lähes pelkästään maahanmuuttajia.

– Onhan niissä ongelmia, riitoja ja väkivaltaa – mutta ongelmia oli aikoinaan suomalaisillakin maahanmuuttajilla, Donner muistuttaa.

Niinpä. Kun aikoinaan Ruotsissa näki änkyräkännissä olevan, kyse oli melko varmasti suomalaisesta jepestä, joka oli lähtenyt Ruotsiin paremman elämän toivossa.

”On typerää, jos uskonta määrää arkipäivää”

Koraanin määräysten mukaan elämistä Donnerin on vaikea ymmärtää. Hän ei arvosta muutenkaan sääntöjä, jos ei niille ole järkevää perustelua.

– Tapasin Tukholmassa kaverin, joka kertoi muslimina rukoilevansa viisi kertaa päivässä. En vastusta moskeijoita, mutta on typerää, jos uskonto määrää arkipäivää.

– Palkkaisinko sihteerin, joka peittää kasvonsa ja rukoilee viisi kertaa päivässä? Muslimien pitäisi luopua myös ennakkoluuloistaan ruokaa kohtaan, Donner sanoo.

Oulussa turvapaikanhakijat osoittivat mieltä ruoasta, mikä kertoo Donnerin mielestä turhautumisesta.

– Turhanpäiväistä frustraatiota, heillä ei ole passiivisina mitään tekemistä. Suomi yllätettiin, joten tekemistä ei voida hetkessä järjestää, Donner viittaa pakolaisten määrään.

Erityisen huolestunut Jörn Donner ei ole tästäkään asiasta, sillä muutoksia tapahtuu aina seuraavassa sukupolvessa.

Kaikkien pitäisi Donnerin mielestä opetella kotipaikkansa kieli. Jossakin voi pärjätä tarjoilijana englannin kielen taidolla, mutta omat mahdollisuudet jäävät silloin rajatuiksi.

– On väärin uskoa, että englanti korvaisi kaiken.

Olisi pitänyt pysyä markassa

Mennäänpä takaisin Ruotsiin. Ruotsalaisten kanssakäyminen on Donnerin mielestä nykyään vapautuneempaa, mutta luokkayhteiskunnasta ei ole päästy eroon.

– Eikä samapalkkaisuus ole toteutunut. Johtajinakin on edelleen vähän naisia, Donner tietää.

Ruotsi on Jörn Donnerin mielestä selvästi kosmopoliittinen yhteiskunta. Suomi on kaupunkilaistunut hitaammin.

– Hallitus suhtautuu Suur-Helsinkiin huonosti. Keskusta pettää aina, Donner virnuilee.

Ruotsi piti kruununsa. Ja nyt sillä menee taloudellisesti paremmin kuin meillä. Donnerin mielestä jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi pitänyt pysyä markassa.

– On eurosta silti ollut hyötyäkin. Eikä Kreikkaakaan pelastaisi drakmaan siirtyminen.

Mistä johtuu, että ruotsalaisilla on menestyviä kauppaketjuja, joihin me suomalaisetkin kannamme rahaa, vaikka voisi olla toisin päin?– Ruotsalaisilla on pidemmät perinteet kaupanteossa, Donner tietää.

Jörn Donner paljastaa kirjastaan sen verran, että siinä esiintyy sama nainen, jonka hän mainitsi 40 vuotta sitten tehdyssä Ruotsi-kirjassaan. Kyseessä on rakkaustarina.

– Mutta en kerro, onko se totta vai fiktiota.

Onko suomalaisissa ja ruotsalaisissa naisissa eroavaisuuksia?– Ei, naimatavat ovat yksilöllisiä, eivät ne liity kansallisuuteen, Donner hörähtää järjettömälle kysymykselle.

Donner oli naimisissa Jeanette Bonnierin kanssa, mutta on hänen elämässään ollut muitakin ruotsalaisia naisia.

Ruotsiin Donner ei enää muuttaisi.

– Liian myöhäistä. Useimmat ikätoverini Ruotsissa ovat haudassa. Mitä mä hautausmaalla kävisin puhumassa. Olen kruununhakalainen – ja siksi jään.

Syöpä on nyt poissa

Vajaa vuosi sitten Donnerilta tainnutettiin sädehoidolla keuhkosta kasvain. Se tapahtui keskellä työsumaa. 2006 hänen keuhkosyöpänsä vaati isomman leikkauksen.

– Se on nyt poissa. Voin paremmin kuin odotin.

Donner olisi valmis taas tenniskentälle, jos joku kavereista suostuisi tarpeeksi aktiiviseen pelaamiseen.

– Pitäisi alkaa käydä salilla, hän tuumaa.

Pääosan syksyn ”rokuliajastaan” Donner käyttää miettimällä tulevia kirja- ja elokuvaprojektejaan.

–  Joskus pitää vähän ajatellakin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt