Kotimaa

Jyrki Lehtolan kolumni – ”Tervon kirjoitus mainio esimerkki siitä, mitä rasismi on”

Julkaistu:

Muutama sana suomalaisista. Epämiellyttäviä ihmisiä. Rumia, liian rumia jopa Kauppalehti Option Gaalaan.
Silloin tällöin käteviä, jos tarvitsee mökille korjausapua, mutta häiritsevän sivistymättömiä, koska eivät ymmärtäneet muuttaa Helsinkiin opiskelemaan kirjallisuutta.

Kerran näin suomalaisen syövän B-luokan makkaraa, teki mieli vetäistä ihan vain siksi, että itselläni oli tiistaina valistuneempi ruokavalio.

Ovat vääränlaisia juoppoinakin. Eivät sellaisia oikeanlaisia, jotka ovat lukeneet Pentti Haanpään tuotannon, mikä tekee heidän huonosta käytöksestään ja törkeyksien huutelustaan hyväksyttävää ja kovin kiinnostavaa.

Suunnilleen noin kirjoitti Ylen kolumnissaan kirjailija Jari Tervo, joka oli ajatellut itseään ja muita ja huomannut, että jälkimmäiset eivät ole ensimmäisen arvoisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun muutama harhoihinsa eksynyt suomalainen oli löytänyt rasismin henkisiä voimavarojaan ilmentämään, Tervo teki siitä yleistyksiä suomalaisiin ja kertoi näiden olevan ”roskaväkeä”, ”huonosti koulutettua, epäterveellisesti syövää, homoja ja muukalaisia vihaavaa, kulttuuria inhoavaa”.

Tervo oli myös huolissaan Suomi-uutisoinnista, ja ihan oikein, sillä kun kusipää käy sotaa pakenevan lapsen kimppuun, Suomi-kuva on juuri se, josta kirjailijan tulee huolestua.

Tervon kirjoitus oli mainio esimerkki siitä, mitä rasismi on.

Se on ylimielistä yleistämistä muutamien yksilöiden avulla; se on itsepetokseen perustuvaa artikulointia omasta paremmuudesta; se on välinpitämättömyyttä omien väitteiden totuusarvosta tai konteksteista (kuten alkoholin suhde urpouteen tai sisällissota) ja se on pelottavaa rakastumista omaan vihaansa.

Jotain surullista on kirjailijassa, joka paheksuu kirjoituksessaan muita siitä, että heidät on koulutettu huonosti.

Surullinen on myös kirjailija, joka yhteiskunnallisten ongelmien hahmottamisen sijasta keskittyy vihaamaan niiden seurauksia; ihmisiä, jotka eivät saaneet kirjailijan elämää.

 

Tervon helsinkiläinen Suomi-rasismi on pelottavaa.

Helsingin ulkopuolinen Suomi on muutakin kuin ”roskaväki” ja omat rahastettavat nuoruusmuistot. Se että urpot käyttäytyvät täysin tuomittavasti, ei oikeuta yleistyksiin Helsingin ulkopuolisesta Suomesta.

Jotain upeaa on kirjailijassa, joka pari salaattia syötyään löytää syyn toisten ala-arvoisuuteen näiden epäterveellisestä ruokavaliosta.

Muun Suomen kasvavia mielenterveysongelmia ei välttämättä pidä korottaa poliittiseksi uhaksi vain siksi, että laiska ajattelu sopii omaan leppoisaan itseriittoisuuteen.

Tervon helsinkiläinen Suomi-rasismi on pelottavaa paitsi epä-älyllisyydessään, myös siinä, että se on levinnyt niin helposti läpi lattean kansanluokan, jolle ongelmien ratkaisuksi riittää rakkaus omaan oikeamielisyyteen.

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt