Kotimaa

Apulaisjohtaja paljastaa turvapaikanhakijoiden ruokaprotestien todellisen syyn: 223 e/kk

Julkaistu:

Oululaisen SPR:n Hiukkavaaran hätämajoitusyksikön turvapaikanhakijat ovat protestoineet viime päivinä ja valittaneet, ettei heille tarjottu ruoka ole hyvää.
Hätämajoitusyksikön apulaisjohtaja Janne Salmivaara kertoo Ilta-Sanomille, ettei ruoan laatu olisi kuitenkaan todellinen syy turvapaikanhakijoiden mielenilmauksille.

– Tällaisissa yksiköissä asiakkaat saavat vähemmän rahaa. Sehän siinä on se ongelma, Salmivaara.

Turvapaikanhakijalle myönnettävän vastaanottorahan suuruuteen vaikuttaa suuresti se, tarjotaanko hänelle ateriat. Aikuiset turvapaikanhakijat, joiden palveluihin eivät sisälly ateriat, voivat saada yli 200 euroa kuussa enemmän, kuin Hiukkavaaran turvapaikanhakijat.

Salmivaaran mukaan tilanne on tuntunut Hiukkavaaran turvapaikanhakijoista epäoikeudenmukaiselta, koska summissa on iso ero.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Varmasti tuntuu, että haluaisi saada sen isomman rahan ja että voisi ostaa ruokaa, mitä itse haluaa.

Salmivaaran mukaan Hiukkavaaran hätämajoitusyksikön tiloissa ei ole mahdollista valmistaa itse ruokaa.

Näin vastaanottoraha vaihtelee

Jos turvapaikkaa hakevan täysi-ikäisen yksinasuvan tai yksinhuoltajan vastaanottokeskuksessa tai hätämajoitusyksikössä ei tarjota aterioita, hän saa vastaanottorahaa 316,07 euroa kuussa. Jos ateriat tarjotaan, vastaanottorahan suuruus on 92,64 euroa kuussa. Erotus on siis 223,43 euroa.


Muilla täysikäisillä summat ovat 267,02 euroa ja 76,29 euroa ja perheensä kanssa asuvilla lapsilla 201,63 euroa ja 59,94 euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos ateriat eivät sisälly palveluihin, turvapaikanhakijaperheelle, jossa on kaksi aikuista ja kolme alaikäistä lasta, maksetaan Suomessa yhteensä vastaanottorahaa 1 140 euroa kuussa.

Tilanne muuttui

Aiemmin käytäntö, jossa turvapaikanhakijat järjestävät itse ruokailuna ja saavat korkeampaa vastaanottorahaa, oli huomattavasti yleisempi. Tilanne muuttui, kun turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen alkoi kiihtyä.


– Ennen kuin hätämajoitusyksiköitä jouduttiin perustamaan, ruokapalvelua oli hyvin harvassa. Muuten turvapaikanhakijat saivat laittaa ruokansa itse, joten vastaanottoraha oli korkeampi, Maahanmuuttoviraston viestintäsuunnittelija Tommi Hatinen sanoo Ilta-Sanomille.

Hätämajoitusyksiköitä on perustettu erilaisiin kohteisiin, joita ei ole välttämättä tarkoitettu asumiskäyttöön.

– Ruokapalvelu on yleistynyt, kun ei ole fasiliteetteja ruoan laittamiseen.

Nyt Suomessa on 79 vastaanottokeskusta ja hätämajoitusyksiköitä, joista 50 on jälkimmäisiä. Hatisen mukaan ideaali tilanne olisi niin vastaanottokeskukselle kuin turvapaikanhakijoillekin, että ruoka ostettaisiin itse.

Yllä video Oulusta, jossa turvapaikanhakijat osoittivat tällä viikolla mieltään ruoan takia.
Tuoreimmat