Mieshoitajalle tuomio mm. 27 raiskauksesta – uhrit 74–100-vuotiaita vanhuksia

Julkaistu: , Päivitetty:

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut 24-vuotiaan miehen vankilaan muun muassa 27 raiskauksesta.
Oikeuden julkisen selosteen mukaan uhrit olivat 74–100-vuotiaita laitoshoidossa olevia vanhuksia, joiden hoitajana mies toimi.

Vanhukset olivat muistisairaita ja osa heistä hyvin voimakkaasti liikuntarajoitteisia. Teot olivat pääosin oraalisia sukupuoliyhteyksiä, ja mies teki niitä muun muassa vanhusten vuoteissa ja vessassa. Uhreja oli kymmenkunta.

Oikeuden mielestä miehelle olisi pitänyt lähtökohtaisesti tuomita 12 vuotta vankeutta. Rangaistukseksi määrättiin 9 vuotta ehdotonta vankeutta, koska mies auttoi selvittämään rikokset, joilla ei ollut ulkopuolisia todistajia ja joista uhrit eivät terveydentilansa takia voineet kertoa. Mies itse katsoi, että ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu olisivat olleet riittävä ja oikea seuraus rikoksista.

Oikeuden mukaan Miko Ville Kristian Huittinen teki tekonsa pikemminkin suunnitelmallisesti kuin hetken mielijohteesta. Raiskausten lisäksi hänen syykseen luettiin kaksi pakottamista seksuaaliseen tekoon. Vankilatuomion lisäksi Huittinen tuomittiin maksamaan uhreilleen korvauksia yhteensä 18 000 euroa.

Teot tapahtuivat vuosina 2013–2014. Jutun asiakirjat ja asianomistajien tai heidän oikeudenomistajiensa nimet määrättiin salassa pidettäviksi 60 vuodeksi.

Valvira: Vielä ei voi arvioida, pitäisikö valvontaa kiristää

Sen tiedon perusteella, mitä julkisessa selosteessa on, ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko vanhustenhuollon valvontaa syytä kiristää tai muuttaa, sanoo terveydenhuollon valvontaosaston esittelijäneuvos Helena Mönttinen sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Mönttisen mukaan tapaus kuitenkin varmasti nostaa monia kysymyksiä pintaan.

– Me tiedämme tällä hetkellä sen, mitä julkisessa selosteessa kerrotaan. Siinä on vielä hyvin vähän tietoa siitä, millaiset olosuhteet ovat olleet kyseisessä paikassa.

Vanhustenhuollon organisaatioita valvoo alueellisesti aluehallintovirasto ja päävastuu valvonnassa on aina työnantajalla, Mönttinen kertoo.

– Me pyrimme koko ajan enemmän ohjaamaan omavalvontaa, jotta ongelmat havaittaisiin ja niihin puututtaisiin välittömästi. Valvontaviranomaisille tieto tulee valitettavasti kuitenkin usein vasta jälkikäteen.