Maahanmuuttajat pelastivat pikkukunnan: ”Koko perhe, kaikki sisarukset ja muitakin sukulaisia on töissä täällä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Maahanmuuttajat pelastivat pikkukunnan: ”Koko perhe, kaikki sisarukset ja muitakin sukulaisia on töissä täällä”

Suomalaiset eivät lähde tällaisiin töihin, mutta pakolaiset ja muut maahanmuuttajat lähtevät.

Tran Thi Huu Chi (vas.) ja Tran Thi Huu Suong hoitavat kurkuntaimia yleensä riisihatut päässään, valolta suojassa.

21.9.2015 8:12

Närpiön kuuluisat kurkut ja tomaatit entävät ruokapöytääsi iloisten ja työtään arvostavien uussuomalaisten voimin.

Bang Van Khanh nappaa syliinsä parin metrin korkuisen laatikkopinon ja tasapainoilee työpisteelleen, jossa Mai Thi Que ja Mai Thi Hang nostelevat pyörivälle lajittelupöydälle putoilevia kurkkuja pahvilaatikkoihin.

Helsinkiin lähtevien kurkkulaatikoiden kyljessä lukee Siggpac. Työporukan iloinen ja äänekäs jutustelu kuuluu kauas.

Mai Thi Hang, Mai Thi Que ja Bang Van Khanh pakkaavat kurkkuja Jan-Erik Siggin kasvihuoneella Närpiössä.

Pohjoismaiden suurin kurkkukasvattamo Jan-Erik Sigg Oy työllistää tomaateistaan tunnetussa Närpiössä noin sata ulkomaalaista kasvihuonetyöntekijää. Suurin osa työväestä on Vietnamista ja Bosniasta, mutta mukana on myös Filippiineiltä, Liettuasta ja Thaimaasta tulleita ihmisiä.

Kurkkua tuotetaan viidessä kasvihuoneessa lähes seitsemän hehtaarin alalla, joten vikkeliä käsiä tarvitaan paljon.

– 13 miljoonaan kiloon pitäisi päästä tänä vuonna. Koko ajan on laajennettu, kertoo myyntipäällikkö Jan-Anders Lundelius. Hänen mukaansa kasvihuoneyrittäminen ei olisi tässä laajuudessa mitenkään mahdollista ilman ulkomaista työvoimaa.

– Suomalaiset eivät lähde tällaisiin töihin, mies tietää.

Kaikki, koko ”Närpiön ihme” sai alkunsa pakolaisista, joita tuli pieneen, ruotsinkieliseen maalaiskaupunkiin ensiksi Vietnamista ja sen jälkeen Balkanilta.

Jan-Anders Lundelius tulee aina hyvälle mielelle, kun tapaa kasvihuoneen työntekijöitä. Heillä ei koskaan ole huonoa päivää.

– Ensimmäiset pakolaiset otettiin vastaan vuonna 1988 Vietnamista. Vuodesta 1992 eteenpäin heitä on saapunut lähinnä Bosniasta. Pakolaiset työllistyivät kasvihuoneisiin – ja kun sitten Närpiössä avautui uusia työpaikkoja, nämä ihmiset kutsuivat sukulaisiaan ja tuttaviaan tänne, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.

Kaupungin talous on kunnossa

Siggin kasvihuoneella alkaa ruokatunti. Vietnamilainen nuorimies työkavereineen hyppää harmaaseen Mersuunsa. Työntekijöiden autot kasvihuoneen pihassa kielivät mukavasta toimeentulosta.

Maahanmuuttajilla on myös omakotitaloja sivukylillä. Myyntipäällikkö Lundeliuksen mukaan kasvihuoneen työntekijät maksoivat veroja viime vuonna yhteensä puoli miljoonaa euroa.

9400 asukkaan Närpiössä jo 10,7 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia tai suomea

Ei siis ihme, että kaupungin talous on kunnossa.

– Juuri saatiin budjettiraamit kasaan, ja hyvältä näyttää: ainakaan ensi vuonna ei ole suuria vaikeuksia. Työttömyysprosentti meillä on hyvin alhainen, vähän alle viisi. Se on Suomen kunnissa alhaisimpia lukuja, ja tämä perustuu juuri työperäiseen maahanmuuttoon, kaupunginjohtaja täsmentää.

”Koko perhe on töissä täällä”

Kasvihuoneita on eri puolilla Närpiötä, ja maahanmuuttajien ansiosta myös Närpiön kylät ovat pysyneet asuttuina. Kouluissa riittää lapsia, ja päivähoitopaikkoja tarvitaan jatkuvasti lisää.

33-vuotias kahden lapsen äiti Tran Thi Huu Suong tuli Suomeen viisi vuotta sitten. Hänen Vietnamissa syntyneet lapsensa saattoivat matkata äitinsä luo vasta, kun tämä saavutti Suomessa vaadittavan tulotason. Perheen 8-vuotias on asunut Närpiössä vasta viisi kuukautta.

– Nuorempi lapseni on esikoulussa ja vanhempi Yttermarkissa. Hänen on opittava vielä ruotsia, selvittää äiti.

Mai Thi Que on kahden lapsen äiti. Hän näyttää, että työskentely lämpöisessä kasvihuoneessa on ihan parasta.

Suongin pikkusisko Tran Thi Huu Chi, 24, on kolmevuotiaan, Suomessa syntyneen tytön äiti.

– Koko perhe, kaikki sisarukset ja muitakin sukulaisia on töissä täällä Närpiössä. Vain mamma ja pappa asuvat Vietnamissa, siskokset kertovat.

– Tykkään työstäni, samoin Suomesta. 18-vuotiaana tulin tänne, sillä minulla ei ole mitään koulutusta, ja perhe tarvitsi toimeentuloa, pieni aurinkoinen nainen selvittää yksinkertaisella ruotsilla. Maamiestensä kanssa hän puhuu vietnamia.

– Iltaisin me kaikki käymme koulua, jossa opiskelemme ruotsia.

Joka kymmenes on maahanmuuttaja

9 400 asukkaan Närpiössä jo 10,7 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia tai suomea, eli noin joka kymmenes närpiöläinen on maahanmuuttaja.

Tran Thi Huu Chi on 24-vuotias. Hän tuli Suomeen 18-vuotiaana ja teki aluksi töitä maatilalla.

– Yhteensä meillä on 40 kansallisuutta, ja täällä puhutaan 30 eri kieltä. Suurin osa vieraskielisistä puhuu bosniaa, vietnamia tai serbokroatiaa, kaupunginjohtaja luettelee.

Ilman pakolaisia ja työperäisiä maahanmuuttajiaan Närpiö olisi samanlainen, kuihtuva maalaispitäjä kuin monet pienet kunnat suomalaisella maaseudulla ovat.

– Väkimäärä on meilläkin pienentynyt, ja ihmisiä kuolee edelleen enemmän kuin uusia syntyy, mutta ilman nuoria maahanmuuttajaperheitä ikärakenne olisi aivan toisenlainen.

Mai Thi Hang, Mai Thi Que ja Bang Van Khanh työn touhussa.

Viime vuonna Närpiöön tuli 20 pakolaista Sudanista.

– Hekin ovat nuoria ja aktiivisia perheitä. Kyllä nämä ihmiset tuovat maaseudulle uutta elinvoimaa. Olen sitä mieltä, että pakolaiset voivat pelastaa Suomen maaseudun, joka muuten on vaikeuksissa. Monet maahanmuuttajat ovat myös ryhtyneet yrittäjiksi: he ovat todella ahkeraa väkeä.

Maahanmuuttajia työskentelee eri puolilla pitäjää, myös metalli- ja hoitoaloilla.

Kotoutuminen pienellä paikkakunnalla helpompaa

Lindqvistin mukaan maahanmuuttajat on otettu Närpiössä vastaan yksilöinä, ja puolin ja toisin on tultu hyvin toimeen.

– Kotoutuminen on pienellä paikkakunnalla varmasti helpompaa kuin isossa kaupungissa, jossa maahanmuuttajat helposti eriytyvät omiksi ryhmikseen.

Maahanmuuttajat ja alkuperäiset närpiöläiset tutustuvat toisiinsa työpaikoilla, kouluissa ja lasten harrastuksissa, kuten jalkapallokentällä ja koulusoittokunnassa. Lindqvistin mukaan IF Kraftin riveissä on paljon bosnialaisia pelaajia.

Tran Thi Huu Chi (vas.) ja Tran Thi Huu Suong hoitavat kurkuntaimia närpiöläisellä kasvihuoneella.

Yhteentörmäyksiltä ei silti aina voi välttyä. Närpiön bosnialais-islamilainen yhdistys anoi hiljattain lupaa moskeijan rakentamiselle omakotialueelle, mutta naapurit vastustivat hanketta. Toistaiseksi rakentaminen on jäissä.

– Tietenkin kolareita tulee, kaupunginjohtaja myöntää.

– Integroituminen koskee myös meitä närpiöläisiä: meidänkin on opittava heiltä heidän kulttuuriaan. On tärkeää, että nämä ihmiset voivat kokea olevansa tervetulleita.

Tran Thi Huu Chi ja Tran Thi Huu Suong asettelevat riisihatut päähänsä ja jatkavat kurkuntaimien hoitamista. Kuivat lehdet on nypittävä pois. Iloinen jutustelu jatkuu taimien takana.

– Jos joskus itsellä on huono aamu, täällä kyllä tulee aina hyvälle tuulelle, tuumaa Jan-Anders Lundelius.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?