Miksi Ruotsi palauttaa Irakista tulleen turvapaikanhakijan, mutta Suomi ei? Molempien maiden maahanmuuttovirastot vastaavat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi Ruotsi palauttaa Irakista tulleen turvapaikanhakijan, mutta Suomi ei? Molempien maiden maahanmuuttovirastot vastaavat

Johtuvatko Ruotsin ja Suomen poikkeavat käytännöt vain tulkintaeroista?

15.9.2015 21:02

Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa on ollut Irakista. Joka toinen Suomeen pyrkijä on irakilainen. Suomen suosioon vaikuttavat myönteiset turvapaikkapäätökset. Turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen runsain joukoin pohjoista reittiä. Irakilaiset eivät ole halunneet jäädä Ruotsiin, vaan he ovat pyrkineet nimenomaan Haaparannan ja Tornion kautta Suomeen.

– Ruotsissa turvapaikkaa haetaan maahanmuuttovirastosta, joka tekee ensimmäisen päätöksen. Jos virasto katsoo, että hakijalla ei ole perusteita turvapaikan saamiselle, hänet lähetetään suoraan takaisin kotimaahansa. Jos sen sijaan katsotaan, että henkilö mahdollisesti voisi saada turvapaikan Ruotsista, asia selvitetään tarkemmin, virastossa tiedottajana työskentelevä Pierre Karatzian kertoo.

Eri alueiden vertailusta ja sen eroista Suomen verrattuna on eroja.

– Maahanmuuttovirasto tekee arvion sen mukaan, onko Bagdadissa meneillään muita vakavia vastakkainasetteluja. Kyseessä on Ruotsin lainsäädäntöön kuuluva käsite ja voi olla vaikeaa verrata kahden eri maan juridisia määritelmiä. Lisäksi tutkitaan yleisen tilanteen mukaan se, tarvitseeko henkilö erityistä suojaa, Karatzian korostaa.

Ilta-Sanomat kysyi Suomen maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similältä nykytilanteesta ja Ruotsin ja Suomen käytännöistä.

Miksi Ruotsi palauttaa Irakista tulleet turvapaikanhakijat, mutta Suomi ei?

– Eri maissa voidaan tulkita tilannetta eri tavoin. Turvapaikka myönnetään, jos on perusteltu syy pelätä Irakissa henkilökohtaista vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi voi olla toissijainen suojelu. Suomessa lähdetään siitä, että Pohjois-Irak ja Etelä-Irak ovat turvallisia alueita. Sieltä lähtenyt turvapaikanhakija voidaan palauttaa ja tästä on Helsingin hallinto-oikeuden tuoreita päätöksiä. Niiden väliin jäävä alue ei ole turvallinen. Tähän alueeseen kuuluvat mm. Bagdad, Babylonin lääni ja Nineve. Tällaisilta alueilta tulleita turvapaikanhakijoita ei voi palauttaa, Juha Similä kertoo.

Käytäntö voi kuitenkin hänen mukaansa muuttua.

– Käytäntö voi muuttua, sillä seuraamme jatkuvasti olojen muutoksia. Ruotsissa tulkinta on toinen, Similä pohtii.

Mihin erilainen linja perustuu?

– Eri maissa voidaan tulkita lähtömaan olosuhteita eri tavoin, vaikka säädösperusta on pääosin sama kuin Suomessa.

Mitä näiden pykälien taustalla on?

– Ulkomaalaislaissa kansainvälisen suojelun tasoja on kolme. Turvapaikkapykälä perustuu YK:n pakolaissopimukseen. Ellei hakija täytä turvapaikan vaatimuksia, selvitetään täyttyvätkö toissijaisen suojelun vaatimukset, se taas perustuu EU:n direktiivitasoon. Kolmantena tasona on humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupa. Tämä kolmas taso on ihan suomalaisen lainsäätäjän kategoria, Similä painottaa.

Millaisista oloista Irakista paetaan?

– Tilanne maan pohjoisimmissa osissa ja eteläisillä alueilla on hyvä ja sinne voidaan palauttaa turvapaikanhakija, Similä sanoo.

Paljonko Suomeen on tullut Irakista turvapaikanhakijoita tänä vuonna?

– Alustavan tiedon mukaan Suomeen on tullut tänä vuonna 5 600 pakolaista Irakista, hän kertoo.

Mitkä ovat Irakista tulevien turvapaikanhakijoiden kustannukset Suomelle, esimerkiksi tänä vuonna?

– Yhden turvapaikanhakijan vastaanottokustannus on noin 40 euroa vuorokaudessa, hän arvioi.

Vaikuttaako terroristijärjestö Isisin sota Irakin tilanteen pahentumiseen?

– Irakin kriisissä on ollut monia vaiheita. Tilanne näytti välillä paremmalta, mutta nyt on tullut takapakkia. Tuorein on Isisin aiheuttama kriisi, joka koskee siviilejä ja se heijastuu Syyriaan saakka, Similä muistuttaa.

Onko kurdien asema erityisesti huolena?

– Irakista Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden profiili on muuttunut. Vielä muutamia vuosia sitten kurdit olivat enemmistö, mutta nyt on tapahtunut selkä muutos ja valtaosa Irakista tulijoista on arabeja, hän kertoo.

Suomen ja Ruotsin käytännöissä hurja ero prosenteissa

Noin 50 prosenttia Irakista tulleista hakijoista saa Suomessa myönteisen päätöksen. Ruotsissa vastaavan päätöksen saa vain 33 prosenttia. Suomi pitää siis pääkaupunki Bagdadia ja Irakin keskiosia turvattomina alueina. Bagdadista tulija saa helposti myönteisen päätöksen. Sen sijaan pohjois- ja eteläosat ovat maahanmuuttoviraston mukaan turvallisia.

Ruotsi on tehnyt kielteisiä päätöksiä myös Bagdadista tulleille. Irakilaiset ovat olleet vuosia Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Tulijoilla on Suomessa entuudestaan sukulaisia ja tuttavia. He kertovat pyrkijöille Suomen oloista.

Artikkelin videolla on simuloitu tilanne, jossa kuvataan turvapaikanhakijan haastattelua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?