Kirja: Näin Suomi saisi Karjalan takaisin

Julkaistu:

Karjala
Veikko Saksi todistelee kirjassaan, kuinka Karjalan palautus olisi sekä Suomen että Venäjän etu.

KARJALAN KUVALEHDEN päätoimittajalla Veikko Saksilla on unelma, jota moni voisi kutsua maailman viime aikojen tapahtumien perusteella pikemminkin utopiaksi.

Saksi ei nimittäin haaveile pelkästään Suomen Neuvostoliitolle menettämien maa-alueiden palauttamisesta, vaan koko maailmanpoliittisen ajattelutavan muuttamisesta.

Tässä ajatusrakennelmassa valtiot ryhtyisivät tekemään yhteistyötä aidon win-win -ajattelun perusteella. Eli mikään osapuoli ei turvautuisi voimapolitiikkaan eikä tavoittelisi omaa etuaan, vaan kaikki ajaisivat kaikkien yhteistä etua.


– Esitän win-win-ajattelun käyttämistä globaalin politiikan peruslähtökohtana, Saksi hahmottelee.

Kirjan otsikko kuuluu: Win–win-ajattelu käyttäen Karjalan win–win-palautusta tapaustutkimuksena (Karjalan Kuvalehti).


SAKSIN perusväite on, että mikäli Venäjä palauttaisi Suomen vuonna 1944 lopullisesti menettämät Karjalan alueet, se olisi sekä Venäjän itsensä että Suomen etu. Hänen mukaansa palautuksen tulisi koskea kaikkia pakkoluovutettuja alueita eli Petsamoa, Sallan ja Kuusamon itäosia, Laatokan Karjalaa, Karjalankannasta sekä neljää Suomenlahden ulappasaarta.


Väite on sen verran raflaava, että Saksi tietää myös seuraukset: Suomessa häntä uhkaa kylähullun leima ja Vladimir Putinin johtama Venäjä pitänee puheita aggressiona.

Saksin mukaan Venäjällä ei ole kuitenkaan syytä huoleen: win–win-ajattelun periaatteiden mukaan kukaan ei ole ottamassa Karjalaa takaisin väkisin.

– Palautus tapahtuu rauhanomaisesti, neuvotteluteitse ja win–win-periaatetta noudattaen, hän korostaa.


SAKSIN hahmotelmissa Venäjän hyötyisi Karjalan palautuksesta ensisijaisesti siten, että sen luottamusarvo nousisi uudelle tasolle sekä Suomen suuntaan että koko maailman silmissä. Alkaisi siis samantyyppinen sovituksen aika ja siitä kumpuavat hyötyvaikutukset, joiden avulla Saksa on noussut natsimenneisyydestään.


Suomelle hyöty näkyisi vanhojen Venäjä-traumojen katoamisena ja taloudellisena nousuna: tulisi investointeja ja työpaikkoja rappeutuneen Karjalan jälleenrakennukseen, mutta myös pääsy Petsamon kautta suoraan Jäämerelle hyödyntämään alueen luonnonrikkauksia.

 

Palautus tapahtuu rauhanomaisesti, neuvotteluteitse ja win–win-periaatetta noudattaen.

Kansainväliselle turvallisuudellekin löytyy hyötyä: palautettavasta Karjalasta voitaisiin tehdä demilitarisoitu puskurivyöhyke.

Saksi ei kuitenkaan maalaile kuvitelmaansa juuri nyt toteutuvaksi.

– Rikosten tunnustaminen ja anteeksipyyntö ovat Putinin aikana mahdottomia. Venäjä ei nyt halua palautusta, hän kirjoittaa.


MILLOIN Karjalan palautus siis voisi tapahtua?

Saksin mukaan muutos voisi tapahtua Venäjän liittovaltion romahtamisen kautta, jolloin muodostuisi useita uusia valtioita. Silloin syntyisi samanlainen momentum eli otollinen hetki suurille muutoksille, mikä koettiin Neuvostoliiton hajotessa 1991.


Saksin muukaan Suomen olisi tuolloin käytettävä nopeasti hyödykseen sen syntyvän uuden tasavallan hetkellistä heikkoutta, jonka hallinnassa luovutettu Karjala olisi Venäjän romahduksen jälkeen.

– Ikkuna ei ole välttämättä auki vuosikausia, joten siihen pitää tarttua heti. On molemmille osapuolille edullista, että Suomi ottaa aktiivisen roolin Karjalan palauttamiseksi pakkoluovutettua aluetta hallitsevan (uuden) hallinnon kanssa, Saksi kirjoittaa.


Saksin mukaan kyse ei olisi tuolloinkaan Suomen taholta voimapolitiikan käyttämisestä, vaan suotuisasta hetkestä, jolloin uusi Venäjä voisi omaksua win–win-ajattelun Karjalan palautuksen suhteen.

– Venäjän hajoamisen ja heikkouden tilan hyväksikäyttäminen ei ole paras vaihtoehto ratkaista Karjalan kysymystä. (Mutta) Suomelle ei jää muita vaihtoehtoja saada positiivisia tuloksia aikaan, hän kirjoittaa.


VENÄJÄ-TUTKIJAN mukaan Veikko Saksin uusin Karjala-avaus ei ole aivan niin yltiöutopistinen ajatus kuin ensi alkuun saattaisi luulla.

Saksin perushahmotelma on, että Venäjä saattaa palauttaa luovutetun Karjalan Suomelle omasta tahdostaan siinä vaiheessa, jos ja kun maa hajoaa pienempiin osiin – mutta silloin Suomen itsensä on oltava valmis hyödyntämään syntyvä ”otollinen hetki” nopeasti.

– Paljon pitäisi sitä ennen tapahtua, mutta se on silti varmaa, että nykyinen putinismi ei säily ikuisesti, vaan Venäjä muuttuu koko ajan. Toivottavasti siis Suomessakin joku on miettinyt pöytälaatikkoon jo sen vaihtoehdon, mitä Suomi tekisi Karjala-kysymykselle siinä vaiheessa, jos Venäjällä tapahtuisi jonkinlainen uusi vallankumous ja alueet alkaisivat vaatia itsemääräämisoikeutta, Aleksanteri-instituutin Hanna Smith sanoi.

Smithin mukaan Suomen virallinen linja on kuitenkin selkeä ja se pitää aina tehdä tiettäväksi myös venäläisille, ettei virhetulkintoja synny.


– Suomi ei tule tekemään Karjalasta minkäänlaista konfliktikysymystä, vaan mahdollisen halun täytyy tulla Venäjän puolelta, Smith korosti.

– Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää, että menetetyn Karjalan kipeästä traumasta saa ja pitää uskaltaa keskustella Suomessa. Asia on yhä meillä sukupolvien muistoissa niilläkin, jotka eivät ole koskaan Karjalassa eläneet.


SMITHIN MUKAAN Karjalan tilannekin voisi olla nyt aivan toinen, jos Venäjä olisi lähtenyt Neuvostoliiton hajottua kehittymään oikeasti demokraattiseksi oikeusvaltioksi.

– Silloin oli ilmassa sellaista optimismia, että raja madaltuu ja Karjalan kanssa tehdään aitoa läheistä yhteistyötä. Nyt Venäjän kehitys kulkee kuitenkin aivan toiseen suuntaan ja Karjala-keskustelu nähdään siellä helposti uhkana.

Jos Saksin utopia toteutuisi ja Venäjästä irtautunut osa tarjoaisi joskus Suomelle takaisin luovutettua Karjalaa, suomalaisilla poliitikoilla olisi edessään visaisen pohdinnan paikka.

– Yksi kauhuskenaario on tietenkin se, että valtaan voisi myöhemmin nousta jossain päin entistä Venäjää uusi hallitsija, joka päättäisi kerätä nyky-Venäjän vanhat alueet itselleen, Smith muistutti.

Ota kantaa

Haluaisitko Karjalan palaavan Suomelle?

Kyllä 64% En 36%
Ääniä yhteensä 17434

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt