Kaksisuuntainen toimialahäiriö

Julkaistu:

Jos ei valvo ja säätele, niin palkkajohto vetää välistä. Jos säätelee, sekaantuu bisnekseen ja sotkee markkinat.
Valtion omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaara kirjoitti (HS, 31.8.) vaikeudesta pitää erillään omistajan ja sääntelijän roolit. Se näyttääkin olevan taitolaji. Jos ei valvo ja säätele, niin palkkajohto vetää välistä. Jos säätelee, sekaantuu bisnekseen ja sotkee markkinat.

Yksityinen teollisuus valittaa, että valtion omistamat yritykset voivat politiikkojen päätöksillä vaikuttaa kilpailuasetelmiin. Valtion yritysten palkkajohto kokee kätensä sidotuiksi kun poliitikot hengittävät niskaan.

Puoluekannalla ei näytä olevan suurta merkitystä kun valtion afäärejä järjestellään. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, ja päinvastoin. Demari Antti Kalliomäki ajoi Ivon ja Nesteen yhteen vuonna 1997. Syntyi energiajätti ja pörssiyhtiö Fortum.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz on sitkeästi puhunut Fortumin hallituksen jäsenten palkkioiden korottamista vastaan. Ei pidä palkita tyhjästä. Monopolituotteen myynnistä voiton tekeminen on helppoa. Kun sataa, nostetaan sähkön hintaa. Kun ei sada, nostetaan sähkön hintaa.

Kepun Mauri Pekkarinenkin tuomitsi aikanaan Fortumin optiot. Myöhemmin elinkeinoministerinä hän ajoi reilut syöttötariffit tuulivoimaloille, biokaasulaitoksille ja puupolttoainevoimaloille. Niille maksetaan nk. tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen mukaista tukea.

Sinänsä kannattamattomasta tuulivoimasta on Suomessa tehty Euroopan tuottoisin bisnes veronmaksajien kustannuksella. Nokkelat sijoituspankkiirit ovat haistaneet puhalluksen paikan. Tuulivoimalan rakennuslupa on lupa painaa seteleitä. Netti syyttää Pekkarista myös nepotismista.

Kevään hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tuulitukea suitsitaan. Reilua oli kuitenkin, että hallitus antoi kaverikapitalisteille kolme päivää aikaa laittaa uudet anomukset vetämään vanhoin ehdoin.

Suomen tuulivoimaan sijoittava saa näillä päätöksillä riskitöntä tuottoa peräti 12 vuoden ajan. Jos ehtoja yrittää kohtuullistaa, valtio joutuu oikeuteen ja häviää juttunsa. Näin on käymässä Don Quijoten Espanjalle, tuulimyllyjen luvatulle maalle.

 

Valtion yritysten palkkajohto kokee kätensä sidotuiksi kun poliitikot hengittävät niskaan.

Talvivaaran kaivoksen saaminen kannattavaksi näyttää mahdottomalta. Valmistellaan tilannetta, jossa valtio häviää noin 200 miljoonaa veronmaksajien rahaa. Ympäristön kunnostamisen arvioidaan maksavan vielä 300 miljoonaa. Idean isä Pekka Perä ehti sentään tienata kymmenessä vuodessa yli 20 miljoonaa euroa.

Heliövaara kirjoittaa, että jos valtiolta menisivät sääntelijän ja omistajan roolit sekaisin, se vaikuttaisi suoraan valtionyhtiöiden arvoon erityisesti pörssiyhtiöissä ja pörssiin listauduttaessa. Se on totta, ja sitäkin tapahtuu koko ajan.

Taloushistoriaa hieman opiskelemalla huomaa, että niin yksityisiä kuin valtion afäärejä voi hoitaa hyvin tai huonosti. Joskus se riippuu suhdanteista, useimmiten kuitenkin ihmisistä, heidän kyvyistään ja moraalistaan.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt