Kotimaa

Professori työehtosopimusten yleissitovuudesta: ”Voidaan vahvoin perustein pitää perustuslain vastaisena”

Julkaistu:

Asia pitäisi Koskisen mukaan selvittää uudelleen neutraalisti.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että työehtosopimusten yleissitovuus on todennäköisesti Suomen perustuslain vastainen järjestelmä.

– Oma käsitykseni on, että yleissitovuusjärjestelmää voidaan vahvoin perustein pitää perustuslain vastaisena. Siinähän järjestäytymätön työnantaja pakotetaan noudattamaan järjestöjen tekemää työehtosopimusta, Koskinen kommentoi Ilta-Sanomille tänään.

– Tämä ei todellakaan toteuta järjestäytymättömyyden ideaa, hän lisää.

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava niitä määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, asianomaista alaa edustavassa työehtosopimuksessa.

Esimerkiksi jos kymmenen hengen rakennusfirma ei kuulu työnantajaliittoon eivätkä sen työntekijät alan ammattijärjestöön, niin yrityksen on silti noudatettava alan valtakunnallista työehtosopimusta.

Yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää 1970. Koskisen mukaan hallitus esitti 1970 vain vähimmäispalkkasääntelyä eikä sitä, että koko työehtosopimus tulisi noudatettavaksi.

– Silloinen vahva vasemmisto sai kuitenkin aikaan eduskunnassa toisenlaisen lopputuloksen. Asia pitäisi selvittää uudelleen neutraalisti, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan vähimmäispalkkajärjestelmä ei sen sijaan ole perustuslain kannalta ongelma.

– Silloinhan valtiovalta määrittelee vain jonkun minimin, jonka alle palkka ei saa mennä, Koskinen sanoo.

Yleissitovuus on määritelty työsopimuslain 2 luvun 7 ja 8 §:ssä. Yleissitovuuden perustuslain mukaisuutta on käsitelty perustuslakivaliokunnassa.

Koskinen muistelee, että asiaa käsiteltiin viimeksi vuoden 2001 työsopimuslain säätämisen yhteydessä.

– Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki eräässä kahvikeskustelussamme totesi, että tuo nykyisen lain säätämiseen liittyvä kannanotto on todella problemaattinen.

– Varmaan oli vaikea todeta 30 vuotta käytössä ollut järjestelmä perustuslain vastaiseksi. Eli valtiosääntöasiantuntijat väistelivät asian perinpohjaista arviointia.

Työehtosopimusten yleissitovuus ja sen mahdollinen purkaminen nousi keskusteluun sen jälkeen, kun SAK:lainen ay-liike kieltäytyi lähtemästä mukaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajamaan yhteiskuntasopimukseen.

Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) vakuuttivat valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa maanantaina, että hallitus ei ole keskustellut yleissitovuuden poistamisesta. Hallitus valmistelee parhaillaan toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Yleissitovuuden poistaminen voisi olla yksi keino lisätä työmarkkinoiden toimivuutta.

Voimakkaimmin yleissitovuuden poistamista on ajanut Suomen Yrittäjät. Yrittäjäjärjestö laati aiheesta laajan raportin 2014.

– Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, johtaja Rauno Vanhanen sanoi tuolloin.

Erityisesti SAK:laiselle ay-liikkeelle yleissitovuuden purkaminen on punainen vaate. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly totesi kevään hallitusneuvottelujen aikaan, että sopimusten yleissitovuus on säilytettävä.

– Kyse on palkansaajille tärkeistä periaatteista, joiden tulee olla voimassa kaikissa olosuhteissa, Lyly korosti.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kommentoi asiaa eilen Iltalehdelle. Hänen viestinsä oli, että jos yleissitovuuteen puututaan ay-liike pysäyttäisi Suomen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt