Presidentti Niinistö puuttui Baltian puolustamiseen: ”Emme ole siinä asemassa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Presidentti Niinistö puuttui Baltian puolustamiseen: ”Emme ole siinä asemassa”

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tänään suurlähettiläskokouksen puheessaan ehkä hieman yllättäen sitä, että Suomen pitäisi osallistua Baltian maiden puolustamiseen.

25.8.2015 14:06 | Päivitetty 25.8.2015 16:19

Tällaisia Baltia-pohdintoja on esittänyt muun muassa The Economist -lehden arvostettu toimittaja ja Venäjä-kriitikko Edward Lucas.

– Aina silloin tällöin kuulemme ajatuksia, joissa Suomelle hahmotellaan jonkinlaista osavastuuta Baltian puolustuksesta. Olen kuitenkin tässä asiassa joutunut olemaan aika tarkka siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole, presidentti Sauli Niinistö aloitti.

– Emmekä ole suurvalta, jolta ”amisioonia” (aseita, ammuksia, viittaus Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen) piisaa jaettavaksi omasta takaa.

Niinistö muistutti, että Suomen Venäjän vastainen raja on pidempi kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä.

– Jos reilu viisimiljoonainen kansa lähtökohtaisesti itse vastaa puolustuksestaan, on siinä jo vastuuta aika lailla.

Niinistö muistutti, että Baltia-teemaan kuuluu liittyy suoraan kysymys EU:n turvatakuista, jossa keskustelussa osa katsoo, että EU:n turvatakuut ovat pelkkä kuollut kirjain.

– Osa katsoo myös, että niiden nojalla Suomi on kuitenkin velvollinen muita EU-maita, myös Baltiaa, tarvittaessa puolustamaan, Niinistö sanoi.

– Eihän tässä mitään, mutta hivenen outoa on se, että samat henkilöt näyttävät usein olevan ”molempaa mieltä”, hän lisäsi

Puheensa jälkeen Niinistö kommentoi Baltian puolustamista Ilta-Sanomille.

Kenelle viesti oli suunnattu?– Ei se ollut mikään viesti kenellekään. Se oli tosiasiassa vallitsevan tilanteen toteaminen.

Suomen turvallisuuden neljä pilaria

Presidentti Niinistö sanoi puheessaan ulkomaanedustustojen päälliköille, että Suomen turvallisuus lepää neljän pilarin varassa. Niitä ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä.

– Nämä pilarit elävät koko ajan, heikentyvät tai vahvistuvat kehityksen myötä. Ne ovat myös keskenään vuorovaikutuksessa.

– Mutta mitä useampia pilareita meillä on ja mitä vahvempia ne kannaltamme ovat ja mitä paremmassa keskinäisessä tasapainossa, sitä vakaampi on meidän asemamme, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan Suomen turvallisuuspilarit alkoivat vahvistua kylmän sodan jälkeen, minkä seurauksena Suomen turvallisuusasema parani.

– Kun muu Eurooppa aloitti massiivisen aseistariisunnan 90-luvulla, kukapa muu kuin me suomalaiset usein ostimme ylijäämäaseet. Puolustuskyky vahvistui.

Kehitys oli hänen mukaansa pitkään myönteistä myös muilla rintamilla, kun samaan aikaan länsi-integraatio eteni EU-jäsenyyteen asti, Nato-kumppanuus alkoi kehittyä, Venäjä-suhde kehittyi myönteisesti ja vapautui Neuvostoliitto-suhteen painolastista ja kansainvälinen järjestelmä kehittyi myönteisesti.

– Nyt päällä on kuitenkin toisenlainen kehitys, luultavasti pidemmän aikaan. Puolustuskykymme on resurssipaineen puristuksessa juuri nyt, kun uutta kykyä pitäisi luoda, Niinistö sanoi.

– Vaikka Suomen ja Venäjän suhteet ovat edelleen varsin hyvät, heijastuu laajempi kriisi myös niihin, olemmehan me mukana EU-politiikassa ja pakotteissa.

”Puolustus on tahtoa ja tekoja”

Niinistö muistutti, että ”puolustus on tahtoa ja tekoja.”

– Tärkein puolustuslinjamme sijaitsee aina korviemme välissä. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja, hän sanoi.

Niinistön mukaan suomalaisten on vastuullisesti varauduttava ikäviinkin asioihin, vaikka emme niitä todennäköisinä pitäisikään.

– Tämä nyt vain on asioiden järjestys. Vakavan varautumisen ja haamusotien juoksuhautoihin ryntäämisen välillä on kuitenkin ero, ja se pitää muistaa tehdä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?