Asiantuntija: Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen voi viedä tavalliselta suomalaiselta jopa 100 euroa kuukaudessa

rac

Julkaistu:

Asiantuntijat uskovat, että yhteiskuntasopimuksen lopullinen kaatuminen toisi lisäleikkauksia, jotka iskisivät kaikkiin suomalaisiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi torstaina, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat kaatuneet. Yhteiskuntasopimuksen lopullisella kaatumisella olisi suuria vaikutuksia Suomen talouteen.

– Olennaista on kuitenkin, että vielä ei ole kiire. On tietysti paljon pääministeristä kiinni, yritetäänkö sopua uudelleen, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo Ilta-Sanomille.

Sund on arvioinut, että keskivertosuomalaisen lompakossa sopimuksen kaatuminen voisi tarkoittaa 100 euron menetystä kuukaudessa.

Arvio perustuu siihen, että ennen neuvotteluja hallitus ilmoitti , että se tekee lisäleikkauksia 1,5 miljardilla eurolla ja peruu miljardin euron veronkevennykset, jos mieluista sopimusta ei synny.

Arvio 100 euron menetyksestä kuukaudessa perustuu laskelmaan, jossa oletetaan miljardin euron veronkevennyksen lisäävän keskivertopalkansaajan käytettävissä olevia tuloja noin 40 eurolla kuukaudessa.

Sundin mukaan 1,5 miljardin euron säästöt puolestaan iskevät palkansaajaan noin 60 eurolla kuukaudessa.

– Kansalaisille on syytä kertoa, miten paljon menetykset ovat. Suurusluokka on noin 100 euroa jokaista suomalaista kohden. Tämä perustuu siihen, että ehdolliset toimet ovat tiedossa. Sen perusteella olen hyvittänyt toimet ja huomioinut menetetyt veronalennukset. Tämä on siis relevantti laskennallisen luku, Sund perustelee.

– Ei se tietysti maailmanloppu ole, mutta kuitenkin tuntuva summa varsinkin, kun se iskee eri tavoin huonommassa asemassa oleviin, hän sanoo.

”Täysin mahdollista on, että sopua yritetään uudestaan”

Sund uskoo, että sopua voisi vielä yrittää.

– Täysin mahdollista on, että sopua yritetään esimerkiksi marraskuussa uudestaan. Tunnelma tietysti on huono, sillä nythän hanke kaatui jo toisen kerran, hän huomauttaa.

– Kaikki työehtosopimukset ovat vielä voimassa, Sund muistuttaa. Ehkä voisi ajatella, että yhteiskuntasopimukseen liittyviä papereita ei kannata vielä polttaa, vaan ne kannattaa pistää mappiin ja kaivaa sieltä tarvittaessa esiin, hän pohtii.

Hänen mukaansa hallituksen lisäleikkaukset laukaisevat tekijät alkavat näkyä vasta ensi vuoden keväänä.

– Silloinhan hallitus tekee kehysarvion, Sund muistuttaa.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo pitävänsä positiivisena asiana sitä, ettei lisäleikkauksiin olla ryhtymässä heti.

– Tiedotustilaisuuden mukaan hallitus ryhtyy suunnittelemaan vaihtoehtoisia keinoja yhteiskuntasopimukselle. Tavoite on ilmeisesti, ettei lisäleikkauksiin ja veronkorotuksiin tarvitsisi vielä turvautua, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäen mukaan huonoin lopputulos olisi se, että yhteiskuntasopimusta ei syntyisi ollenkaan. Se heikentäisi kotimaista kysyntää.

– Sopimuksen tavoitteenahan oli hintakilpailukyvyn parantaminen yksikkötyökustannuksia pienentämällä. Se tukisi siis vientiyrityksiä.

Kuoppamäki arvioi, että sopimus voisi parantaa pahaa työttömyystilannetta.

– Kun vienti elpyisi, työllisyys voisi parantua, hän arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt