”Ne vyöryivät päälle” – uimahallin asiakas tyrmistyi kohdatessaan 23 tiukkaa sääntökylttiä

Eteläsuomalaiset blogistit tyrmistyivät, kun heitä kohtasi uimahallissa kieltoviidakko.

13.8.2015 8:46

Ei kellukkeita tai leluja.

Hyppääminen kielletty.

Matoilla seisominen ja matoille hyppääminen on kielletty.

Eteläsuomalaisessa uimahallissa asiakkaille kohdistetut ohjeet ovat saaneet bloggaavat siskokset Anni ja Terttu K:n älähtämään. Sisaret kommentoivat kylttejä Sutta pakoon -blogissaan. He kuvasivat 23 sääntölaattaa, kun vierailivat uimahallissa kylmänä sadepäivänä.

– Emme ole nähneet missään muussa uimahallissa niin paljon kieltokylttejä. Ne vyöryivät päälle, Terttu sanoo Ilta-Sanomille.

”Kiellämme jyrkästi häpykarvoituksen ajelun”

Yllä mainitut kiellot ovat uimahallin säännöissä lyhimmästä päästä.

Allasosaston kaakeliseinällä komeilevassa kyltissä lukee: Vesikourusta poistutaan välittömästi laskun jälkeen portaita pitkin. Liukumäestä lasketaan 1 kerrallaan.

Lastenaltaan reunalle kiinnitetty kyltti julistaa: Huomio aikuiset! Ettehän istu / makaa tenava-altaan ritilässä / altaassa. Kiitos!

Peseydy ennen altaaseen menoa. Kastele myös hiukset. Sido pitkät hiukset, vaatii taulu altaalle mentäessä.

– Sääntöjä ja ohjeistuksia tehdään uimahallin turvallisuuden ja hygienian sekä asiakasviihtyvyyden takaamiseksi. Mitä enemmän kävijöitä meillä on, sitä tärkeämpää on, että ohjeistuksia löytyy. Kylttien lisäksi henkilökunta käy ohjeistamassa asiakkaita, uimahallin sijaintipaikkakunnan liikuntaesimies kertoo.

Osa kylteistä sisältää pidempiä, yksityiskohdissaan rikkaita tekstejä – muun muassa seikkaperäisiä perusteluja sille, miksi sääri-, parta-, häpy- ja kainalokarvojen ajelu on kielletty.

Kiellämme jyrkästi häpykarvoituksen ajelun kaikissa hallin tiloissa välttääksemme väärinkäsityksiä sekä vääriä mielikuvia, seisoo pukuhuoneen taulussa, jonka otsikko on Karvojen ajelu, ihon kuorinta sekä raspaus kielletty.

 

Tertun mielestä kieltokyltin ”seksuaalisesti syyllistävä ja tuomitseva vire ohjaa jo itsessään vääriin mielikuviin”.

Liikuntaesimiehen mukaan tämä säännös on syntynyt käytännön syystä, samoin kuin löylytuoksut kieltävä sääntö.

– Asiakkaamme ovat käyttäneet löylytuoksuja, jotka ovat aiheuttaneet hengitystiesairaille ongelmia, ja ajelleet karvoja, jolloin jopa lavuaarissa ja lattioilla on ollut verta. Tietenkin jos ilmenee ongelmia, siihen reagoidaan.

Hän huomauttaa, että säännöt ja kyltit tukevat uimavalvojan työtä.

– Yksi uimavalvojan päätehtävistä on ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Tämän lisäksi hän huolehtii, että hygieniaohjeita noudatetaan.

”Kieltokyltit vyöryivät päälle”

Sormusten ja muiden korujen mukana kulkeutuu altaisiin valtava määrä bakteereja, jotka puolestaan joutuvat muiden uimareiden suuhun, silmiin ja korviin, kuuluu yksi virke pukuhuoneen pitkään mittaan rustatussa tekstilaatassa otsikolla Ei meikkiä, isoja koruja tai hajusteita.

Lisäksi kyltteihin on muun muassa painettu kuvia asennoista, jotka on sallittu ja kielletty vesiliukumäessä.

Osaan kylteistä on piirretty hymyileviä lapsia, mutta herttaiset figuurit eivät lievittäneet Annin ja Tertun tyrmistystä.

– Sanalliset viestit oli muotoiltu niin ankaraan sävyyn.

Tertun mielestä on perusteltua, että uimahallissa kävijöiden käyttäytymistä ohjataan muutaman kyltin voimin.

– Mutta tarvitseeko olla niin eriteltyä ja monisanaista? Olisi siellä voinut olla muutama ystävällinen kehotuskin, Terttu sanoo.

Liikuntaesimies huomauttaa, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut uimahalleille ja kylpylöille ohjeistuksen, johon sisältyvät muun muassa hyppäämisohjeet sisätiloissa olevista hyppysyvyyksistä. Lisäksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on laatinut oppaita siitä, mikä on turvallisuuden ja hygieniasääntöjen noudattamisen kannalta tärkeää.

– Noudatamme myös terveydensuojeluviranomaisen antamia sääntöjä. Lisäksi toiminnanharjoittaja päättää oman toimintansa ja uimahallin rakenteen mukaan yksityiskohdista.

”Lähtisin siitä, ettei joka ikistä kävijää oleteta pöljäilijäksi”

Tertun mukaan yleinen tunnelma uimahallissa ei kielloista huolimatta ollut ahdistunut. Kieltoa rikkova sai kuitenkin välittömän palautteen kansalaistottelemattomuudesta.

– Kun olin lastenaltaalla omaa kaksivuotiastani kaitsemassa, istuin altaan reunalle, ja äkkiä kipaisikin uimavalvoja kertomaan, ettei siinä saa olla. Tuntui siltä, että valvovan silmän alla pitää yrittää olla ruodussa.

Osa blogimerkinnän kommenttikenttään kirjoittaneista on sitä mieltä, että säännöt ja kiellot ovat tarpeellisia. Terttu arvelee, että uimahallissa kävijät ovat toimineet epähalutuilla tavoilla, ja tällainen käytös on katsottu tarpeelliseksi kieltää varoitusteksteillä.

– Mieluummin lähtisin siitä, ettei joka ikistä kävijää oleteta pöljäilijäksi.

Liikuntaesimies kertoo, että kävijöitä on vuodessa noin 290 000, parhaimmillaan tuhat päivässä.

– Ymmärrän, että joitakuita kiellot voivat myös ahdistaa. Toisille nämä asiat voivat olla itsestäänselviä, jolloin voi tuntua, että onko kiellon tarpeellista olla esillä.

Hän sanoo, että jos kylttimäärästä tulee paljon palautetta, kylttien vähentämistä voidaan pohtia.

– Meillä on kuitenkin suuri kävijämäärä, ja kaikkien sääntöjen ja ohjeistuksien takaa löytyy tarkoitus, joka palvelee asiakasta turvallisuuden, hygienian ja asiakasviihtyvyyden kannalta.

Sutta Pakoon -blogin uimahalliaiheisen merkinnän ja kaikki 23 kylttiä voi nähdä täällä.

Ovatko yksityiskohtaiset kiellot uimahallissa tarpeen? Kerro näkemyksesi kommenttikentässä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?