Keskustanuoret on tarttunut tämän kesän kuumaan maahanmuutto- ja monikultturillisuusaiheeseen esittämällä uussuomalaisille omaa kansallista juhlapäivää. Päivää voitaisiin puoluenuorten mukaan viettää ensimmäisen kerran Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.
Uussuomalaisiksi keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen kuvailee sellaisia Suomeen muuttaneita henkilöitä, jotka ovat jääneet maahan pysyvästi asumaan ja kokevat sen omaksi uudeksi kotimaakseen.
– Halusimme kannanotolla hakea vähän tilaa sille, että ihmiset, joiden syntyperä on muualla kuin Suomessa, voisivat kokea itsensä ihan hyvin suomalaisiksi tai uussuomalaisiksi. Tämä koskee yhtä lailla muualla syntyneitä ja esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, Säkkinen kertoo Ilta-Sanomille.
Ajatus kannanottoon lähti hänen mukaansa keskustelusta Venäjältä Suomeen muuttaneen miehen kanssa.
– Hänelle oli ollut todella koskettava ja tärkeä hetki, kun hän sai postista kirjeen, jossa hänelle kerrottiin, että hän on saanut äänioikeuden Suomen eduskuntavaaleissa. Hän olisi halunnut juhlistaa sitä ja koki itsensä osaksi yhteiskuntaa, mutta sellaista sopivaa päivää ei oikein ollut, Säkkinen sanoo.
Keskustanuorten mukaan uussuomalaisten oma juhlapäivä edistäisi kotoutumista ja korostaisi osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Säkkinen ei näe, että uussuomalaisten oma juhlapäivä jotenkin korostaisi eroa ”uus-” ja ”kantasuomalaisten” välillä.
– Ainakaan ajatuksena ei ole korostaa eroja vaan toivottaa uussuomalaiset osaksi yhteiskuntaa ja juhlistaa sitä, että he voivat kuulua joukkoon, Säkkinen sanoo.
Hän myöntää kannanoton olevan vastaveto vallitsevalle ilmapiirille ja sille kuinka maahanmuutosta tällä hetkellä keskustellaan.
– Suomesta ja suomalaisuudesta saa ja pitääkin olla ylpeä ja terveessä isänmaallisuudessa ei ole mitään pahaa, mutta sen ei pitäisi olla voima, jolla jaetaan ihmisiä. Pikemminkin niin, että käsitys suomalaisuudesta on niin inklusiivinen, että ihminen, joka kokee tämän olevan hänen kotimaansa voi yhtä hyvin olla suomalainen, oli hänen syntyperänsä missä hyvänsä, Keskustanuorten puheenjohtaja sanoo.
Uussuomalaisten päivää voisi Keskustanuorten mukaan viettää Zacharias, suomalaisittain Sakari, Topeliuksen syntymäpäivänä tammikuun 14. päivänä. Säkkisen mukaan ajoitus on haettu ajalta ennen itsenäistä Suomea. Topelius kirjoitti Maamme-kirjassa vuonna 1875 näin:
”Harvat ovat niin sekoittumatonta sukuperää, ettei jonkun heidän sukunsa jäsenen suonissa ole virrannut toisten kansakuntain verta. Mutta kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa, – kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. Heitä yhdistää heidän isänmaanrakkautensa, lainkuuliaisuutensa ja yhteinen onnensa ja etunsa.”
Maamme-kirjassa Topelius kirjoittaa suomalaisuudesta toki vähän vähemmänkin mairittelevasti. Hänen isänmaakäsityksensä painottui pitkälti työhön ja ahkeruuteen. Suomenruotsalaisista sukujuurista syntynyt Topeliuksen Suomi oli köyhä ja karu maa, jossa elämä ei ollut helppoa. Suomalaiset olivat hänen mukaansa laiskuuteen taipuvaisia, toki tietyt heimoerot korostuivat Topeliuksen teksteissä.
Säkkinen naurahtaakin, että ehkä Topeliuksen kirjoitukset Maamme-kirjassa ovat samalla hyvä muistutus siitä, että myös Suomen rajojen sisällä syntyneet ovat keskenään erilaisia vaikka yhden maan kansalaisia.
– Topeliuksella on kirjassa näitä ajatuksia siitä, että minkälaisia ovat suomalaiset tai että vaikka hämäläiset ovat hitaita, mutta sehän on vain tätä suomalaisen kulttuurin moninaisuutta, jota on aina ollut, Säkkinen sanoo.