Tutkija: Fennovoiman venäläisomistuksesta voi tulla kriisitilanteessa Suomelle uhka

Julkaistu: , Päivitetty:

Energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan demokratian pelisäännöt venyivät hankkeessa.
Hallituksen periaatepäätöksen mukainen vaatimus Fennovoiman ydinvoimahankkeen kotimaisesta tai siihen rinnastettavasta 60 prosentin omistuksesta täyttyi vasta viime tipassa.

Energiayhtiö Fortum ilmoitti lähtevänsä mukaan hankkeeseen 6,6 prosentin osuudella.

Fortumin osallistuminen Pyhäjoen ydinvoimalaprojektiin nostattaa kuitenkin useita kysymyksiä, varsinkin tutkijoiden piirissä, sillä hankkeessa on mukana venäläinen Rosatom.

– Fennovoiman näkökulmasta hanke tietysti nyt etenee, mutta kannattaa pitää mielessä, että Venäjä käyttää hanketta pisteiden keräämiseen. Tätä hanketta tullaan ylistämään Venäjän presidentti Vladimir Putinin talouspolitiikan onnistumisena, jolloin sitä tullaan käyttämään Putinin vallan vahvistamiseen, Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen kertoo Ilta-Sanomille.

Miten käy demokraattisen päätöksenteon?

Professori Tynkkysen mukaan kaikkia isoja hankkeita, jollainen Fennovoiman ydinvoimalahanke on, pitää tarkastella demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta.

– Näyttää siltä, että hankkeen eteenpäin viemisessä venytetään demokratian pelisääntöjä, hän sanoo.

Tynkkynen muistuttaa siitä, että isoilla hankkeilla on monenlaisia vaikutuksia.

Voiko venäläinen Rosatom koitua ongelmaksi Suomelle?

– Faktisesti Rosatom tulee voimalan valmistuttua hallitsemaan yhtä kolmatta osaa siitä sähköstä, jonka voimala valmistuessaan tuottaa. Teoriassa on siis mahdollista, että sähköä myydään myös Venäjälle. Sähkökauppahan on nykyään kaksisuuntaista. Fennovoiman hanke siis voi kriisin sattuessa rajoittaa Suomen liikkumatilaa politiikassa ja sähkön saannissa, hän arvioi.

Hankkeen poliittinen merkitys ja sen ongelmat riippuvat Tynkkysen mukaan näkökulmasta.

– Halusimme tai ei, Suomi antaa sellaisen kuvan Venäjän suuntaan, että Suomi on sellainen Venäjän naapuri, joka määrittelee itsensä jotenkin neutraalimmaksi kuin muut EU-maat suhteessa Venäjään, hän pohtii.

Fortum oli asettanut ehdoksi osallistumiselleen Fennovoima-hankkeeseen sopimusta venäläisen energiatuotantoyhtiö TGC-1:n vesivoimaloiden omistusjärjestelyistä. Fortum on nyt pyörtänyt aikaisemman niputuspäätöksensä, sillä jo joulukuussa käynnistyneet neuvottelut TGC-1:n vesivoimaloista ovat edelleen kesken, mikä on luonnollisesti herättänyt epäilyjä mahdollisesta valtio-omistajan painostuksesta. Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen vakuutti kuitenkin yhtiön tehneen päätöksensä täysin itsenäisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt