Panssarilaivat suojasivat, kun Suomi miehitti Ahvenanmaan pikavauhtia kesällä 1941

Julkaistu:

AHVENANMAA
Molemmat panssarilaivat ottivat osaa operaatio Kilpapurjehdukseen, joka toteutettiin juuri ennen jatkosodan syttymistä.
Kesäkuun 22. päivä 1941 jäi sotahistoriaan: Saksa aloitti silloin operaatio Barbarossan, massiivisen hyökkäyksen Neuvostoliittoon.

Jatkosotaan valmistautunut Suomi teki samana päivän strategisen sotaliikkeen, joka on jäänyt Barbarossaa paljon vähemmän tunnetuksi. Suomalaiset miehittivät Ahvenanmaan vahvoin joukoin ja aloittivat saariston linnoittamisen. Ahvenanmaa päätettiin militarisoida, sillä sotilasjohto varautui Neuvostoliiton yritykseen ottaa saaristo haltuunsa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoi torstaina Lännen Medialle, että Suomi on kiinnittänyt liian vähän huomiota Ahvenanmaan puolustukseen Itämeren muuttuneessa sotilaspoliittisessa tilanteessa. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkisi ottamaan Ahvenanmaan ja Ruotsille kuuluvan Gotlannin hallintaansa, jos Itämerellä tai Baltiassa syttyisi aseellinen konflikti.

Juuri tähän Suomi oli varautunut, kun välirauhan aika oli käymässä vähiin kesäkuussa 1941.

Käskyt operaatio Kilpapurjehduksesta annettiin 19. kesäkuuta. Laivasto-osasto lähti Turusta liikkeelle varhain 22. päivän aamuna, ja vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui parisenkymmentä eri kokoista kuljetusalusta.

Molemmat panssarilaivat, Väinämöinen ja Ilmarinen, suojasivat saattuetta. Mukana oli myös kolme tykkivenettä.

Laivoissa oli yhteensä noin 5 000 sotilasta: muun muassa rannikkoprikaati ja kevyt kenttätykistörykmentti, jossa oli 69 tykkiä.

Neuvostoliitto oli asettanut Itämeren laivastonsa valmiustilaan edellisenä päivänä, mutta se ei ehtinyt reagoida operaatio Kilpapurjehdukseen. Neuvostolaivastolla oli jo edellisenä vuonna tehty valmis suunnitelma Ahvenanmaan miehittämiseksi noin 20 000 sotilaan voimin.

Suomalaissaattue joutui ainoastaan tehottomaksi jääneen ilmapommituksen kohteeksi Sottungan kohdalla, vaikka Suomi ja Neuvostoliitto eivät olleet sotatilassa.

Jatkosodassa Ahvenanmaa ei joutunut hyökkäysten kohteeksi. Sodan kuluessa joukkoja siirrettiin vähitellen pois saaristosta, joka demilitarisoitiin uudelleen välirauhansopimuksen tultua voimaan syyskuussa 1944.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt