Kysymys rasismin vastaisesta mielenosoituksesta synnytti kiistan – professori ja kansanedustaja ottivat yhteen

Oikeustieteen professori tyrmää kansanedustaja Jani Mäkelän kysymyksen tiistaisen mielenosoituksen viranomaisluvista.

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) kysyi keskiviikkona Twitterissä, olivatko tiistaina Helsingissä järjestetyllä rasismin vastaisella mielenosoituksella viranomaisten lupa.

– Kuka maksoi suvaitsevaisuusmielenosoituksen? Miten sen viranomaisluvat pystyivät olemaan kunnossa tuolla aikavaroituksella? Mäkelä kirjoitti.

.@JaniMakelaFi Kiinnostava kysymys lainsäätäjältä. Etkö tiedä, että Suomen perustuslaki takaa mielenosoitusoikeuden? Lupaa ei tarvita.— Teivo Teivainen (@TeivoTeivainen) July 29, 2015

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen vastasi Mäkelälle, että Suomen perustuslaki takaa mielenosoitusoikeuden.

– Lupaa ei tarvita, hän kirjoitti.

Jani Mäkelä kysyi Twitterissä, oliko mielenosoituksella lupaa.

Keskusteltuun liittyi muitakin Twitter-käyttäjiä. Mäkelää arvosteltiin, ettei hän tunne Suomen perustuslakia tai luvan ja ilmoituksen eroa.

– Ilmoitus on eri asia. Sinä puhuit luvasta. Kannattaa tosiaan tutustua perusoikeuksiin, Teivainen kirjoitti.

Mäkelän mielestä väittely oli vain semantiikalla ”vatkaamista”.

– Jos kokoontumisvapaus on vain semantiikalla vatkaamista, pidätkö muitakin perusoikeuksia turhana semantiikkana? Teivo Teivainen kirjoitti.

Keskustelun edetessä Mäkelä korjasi lupakysymystään sanomalla, että yleisötapahtuman järjestäminen vaatii ilmoituksen poliisille.

  Professori: Perustuslaki takaa kokoontumisvapauden

Kumpi on oikeassa, Mäkelä vai Teivainen, Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Kaarlo Tuori?

– Meillä mielenosoitukset eivät ole luvanvaraisia, luojan kiitos, perustuslain yhtenä johtavana asiantuntijana pidettävä Tuori sanoo.

– Ilmoitus pitää tehdä, hän sanoo.

Tuorin mukaan mielenosoitusoikeus perustuu perustuslain säännökseen kokoontumisvapaudesta.

– Tätä säännöstä voi hyvin tulkita niin, että se estää ennakkolupamenettelyn.

Mielenosoitusta varten oli pystytetty lava, jolla esiintyi artisteja ja jolta pidettiin puheita. Tekeekö lava mielenosoituksesta tapahtuman, johon tarvitaan viranomaisen lupa?

– Ei se sitä muuta.

Mielenosoitusten muuttaminen luvanvaraiseksi vaatisi Tuorin mukaan kokoontumislain muuttamista.

– Olisi kyseenalaista, voitaisiinko kokoontumislakia muuttaa sillä tavalla. Se on kyseenalaista Suomen perustuslain näkökulmasta ja se on kyseenalaista myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta.

  Mäkelä: Tarkoitushakuista kommentointia

Jani Mäkelä pitää sosiaalisen median kommentointia ”tarkoituksenhakuisena”.

– On takerruttu siihen lupa-sanaan. Kysymys asiayhteydessä katsottuna oli ihan selkeästi, että puhuttiin viranomaisilmoituksista. Kyllä on näin, että julkisista tilaisuuksista täytyy ilmoitus viranomaisille tehdä.

Eikö järjestäjän edustaja ilmoittanut, että ilmoitus on tehty?

– Sitä en kysyessäni tiennyt. Siksi kysyin.

Olisiko teillä ollut halua estää mielenosoitus jollain säädöksellä?

– Ei minulla ole halua estää mitään, mikä on lain mukaan sallittua.

Aiotteko lainsäätäjänä ryhtyä toimiin, jotta mielenosoitukset muuttuisivat Suomessa luvanvaraisiksi?

– En näe, että tämä yksittäistapaus aiheuttaisi tarvetta minkään lain muuttamiseen.

Katso ISTV:stä: Näin mielenosoituksen järjestäjä kertoo tapahtuman taustoista

Teivo Teivainen muistutti, että lupaa mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita.

Kansalaistorille saapui arviolta 15 000 mielenosoittajaa.

Myös Susijengi piipahti lavalla tiistain mielenosoituksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?