Jos sota olisi syttynyt vuonna 1998, tänne Helsinki olisi evakuoitu – katso oma alueesi

Kampista Kiuruvedelle, Katajanokalta Pihtiputaalle... Sisäministeriön suunnitelmassa helsinkiläiset olisi kriisitilanteessa viety evakkoon Sisä-Suomeen.

Vuoden 1998 evakuointisuunnitelmassa oli yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mihin Sisä-Suomen paikkakuntiin helsinkiläiset sijoitettaisiin evakuointitilanteessa.

24.7.2015 10:25

Jos kriisi koittaa, kaupunkilaisten evakuointi voi tulla ajankohtaiseksi. Sisäasiainministeriön pelastusosasto päivittää evakuointien suunnittelu- ja toimeenpanosuunnitelmaa kunkin aikakauden mahdollisten uhkien mukaisesti.

Tänä kesänä on julkaistu historiikki Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939–2014, jossa kerrotaan esimerkiksi Helsingin evakuointisuunnitelmasta vuodelta 1998. Suunnitelma paljastaa, että kaupunkilaiset suunniteltiin sijoiteltavan kriisitilanteessa Sisä-Suomen kohdekuntiin. Kohdekunta määräytyi evakuoitavan asuinkaupunginosan mukaan. Esimerkiksi Herttoniemen satamassa asuvat olisi evakuoitu Lapinlahdelle, takatöölöläiset Viitasaareen ja kluuvilaiset Nilsiään.

Evakuointia linja-autoilla Helsingissä 7. helmikuuta 1944.

Väestön ja sen omaisuuden sijoittaminen perustui sisäasiainministeriön sijoitussuunnitelmaan, joka kattoi koko Suomen. Ministeriö antoi silloisille lääninhallituksille ohjeet sijoitussuunnitelman käyttöperiaatteesta.

Väestönsuojelusuunnittelija Seppo Järvinen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta sanoo, että uudelleensijoittelustrategia ehti käytännössä näivettyä jo kauan ennen vuotta 2003, jolloin kohdekunnat poistettiin suunnitelmista.

Perinteisen rintamasodan uhkaa pidetään nykyään niin epätodennäköisenä, että menneiden vuosikymmenten evakuointisuunnitelmat on uusittu muutenkin kauttaaltaan.

– Uhkakuvat ovat muuttuneet. Jos nyt toteutuisi esimerkiksi strateginen isku, todennäköisesti riittäisi, että kaupunkilainen evakuoitaisiin lähialueelle, Järvinen sanoo.

Halsualle, Viitasaarelle...

Järvinen kertoo, että kohteiksi valittiin kuntia, joilla ei ollut omasta takaa riskitekijöitä, ja joita ei pidetty todennäköisinä hyökkäyskohteina. Valinnassa painoi myös kunnan kyky vastaanottaa ihmisiä.

Eri kaupunginosien vastaanottokunnat valikoituivat lähinnä koon perusteella: esimerkiksi etutöölöläisten ja lapinlahtelaisten laskettiin mahtuvan Veteliin. Sisäministeriö laati vastaavan sijoitussuunnitelman kaikille paikkakunnille, mutta pienemmille kaupungeille ei ollut tarvetta tehdä yhtä tarkkaa suunnitelmaa kuin strategisesti merkittävälle ja väkirikkaalle Helsingille.

Samalla kunnat joutuivat tekemään vastaanottosuunnitelmia ja muun muassa miettimään, millaiset valmiudet niillä oli majoittaa evakuoitavia.

– Nykyäänhän maaseudut ovat autioina, joten evakuoitavien vastaanottaminen sinne ei onnistuisi tällä tavalla, Järvinen toteaa.

Alla on kartta kaikista Sisä-Suomen evakuointikunnista. Jos kartta ei aukea oikein, jutun lopussa on lista kaikista kunnista. Karttaa voi myös katsoa selaimessa tästä linkistä.

Uudet uhkat, uudenlainen evakuointi

Vuonna 2003 sisäasiainministeriö päivitti evakuointiperiaatteet, ja kohdekunnista luovuttiin. Kohdekuntamalli katsottiin aikansa eläneeksi ja tositilanteessa toteuttamiskelvottomaksi. Se perustui ensimmäisen ja toisen maailmansodan kokemuksiin.

Helsingin poliisilaitoksen evakkokuulutus varattomille joulukuulta 1939.

Samalla muut mahdolliset uhkariskit alkoivat nostaa päätään. Nykyään evakuointisuunnitelmia tehdään huomioiden myös ympäristöonnettomuudet, epidemiat ja pandemiat.

Turvalliset alueet taas määritellään tilanteen mukaan sen sijaan, että väestölle olisi määritelty ennalta kohdekunnat.

– Selkeä riskityypin muutos tapahtui kylmän sodan jälkeen, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.

Lapset ja vanhukset ensin

Kohdekuntien lisäksi historiaan jäi evakuointityyppejä kuvaava terminologia: tilapäinen suojaväistö kaupungin sisä- tai lähialueille, ennakoiva valmiusevakuointi ja tyhjentävä alueellinen evakuointi.

Poistumisuhkaus 4. helmikuuta 1940.

Tietyt väestöryhmät oli kiireysluokituksella määritelty pelastusjärjestyksessä muiden edelle. Näitä olivat lapset ja heidän huoltajansa, yli 65-vuotiaat mahdollisine hoitajineen sekä pysyvästi sairaat ja invalidit sekä heidän hoitajansa.

Väestönsuojelusuunnittelija Timo Rekunen Helsingin pelastuslaitokselta sanoo, että varsinaista kiireysluokitusta ole enää nykyään ohjeistettu.

– Jos kuitenkin laajamittainen evakuointi toteutettaisiin, todennäköisesti juuri näitä samoja ryhmiä kehotettaisiin ensimmäisenä poistumaan alueelta.

– Sen sijaan tietyt viranomaiset joutuisivat jäämään paikalleen kaikissa evakuointiolosuhteissa. Tällöin myös esimerkiksi pelastajien ja sairaanhoitajien lapsista huolehtisi yhteiskunta, sanoo Seppo Järvinen.

Evakuointia Helsingin Rautatieasemalla 12. helmikuuta 1944.

Myös termeistä pakko- ja vapaaehtoinen evakuointi on luovuttu. Valmiuslain säädökset ja puolustustilalaki kuitenkin mahdollistavat siviiliväestön siirtämisen määräyksillä.

– Ensisijaisesti väestö suojautuu aina sisätiloihin tai väestönsuojiin. Pelastusviranomaisen tai poliisin on kuitenkin mahdollista tyhjentää vaara-alue. Myös valtioneuvosto tai sotilasviranomainen voivat määrätä alueen siviiliväestön siirtymään, Rekunen sanoo.

Voimassaolevan evakuointisuunnittelun lähtökohtana on, että jokaisen alueen vastaanottokapasiteetti on 25 prosenttia alueen vakinaisesta asukasmäärästä. Evakuointeihin liittyvää terminologiaa päivitetään lakien ja ohjeiden uusiutuessa. Seuraavan päivityksen on määrä ilmestyä pian, mutta siihen ei Rekusen mukaan ole tiedossa suuria linjanmuutoksia.

 

Helsinkiläisten sijoittelupaikat vuoden 1998 evakuointisuunnitelmassa:

Ala-Malmi: Kinnula

Alppila: Konnevesi

Eira: Jyväskylän mlk

Etelä-Haaga: Sonkajärvi

Etu-Töölö: Veteli

Hakuninmaa: Varpaisjärvi

Haltiala: Toholampi

Harju: Konnevesi

Heikinlaakso: Pylkönmäki

Hermanni: Rautalampi

Herttoniemen satama: Lapinlahti

Herttoniemen teollisuusalue: Rautavaara

Hevossalmi: Nilsiä

Itäkeskus: Jämsänkoski

Itä-Pakila: Petäjävesi

Itä-Pasila: Luhanka

Itäsaaret: Suonenjoki

Jakomäki: Kivijärvi

Jollas: Karstula

Jätkäsaari: Kiuruvesi

Kaartinkaupunki: Suonenjoki

Kaivopuisto: Suonenjoki

Kallahti: Hankasalmi

Kamppi: Kiuruvesi

Kannelmäki: Viitasaari

Katajanokka: Pihtipudas

Keski-Pasila: Luhanka

Keski-Vuosaari: Nilsiä

Kivihaka: Tervo

Kivikko: Joutsa

Kluuvi: Nilsiä

Konala: Keuruu

Kontula: Lapinlahti

Koskela: Nilsiä

Kruununhaka: Suonenjoki

Kulosaari: Lestijärvi

Kumpula: Keuruu

Kuusisaari: Toholampi

Käpylä: Keuruu

Laakso: Hankasalmi

Lapinlahti: Veteli

Lassila: Äänekoski/Konginkangas

Latokartano: Pihtipudas

Lauttasaari: Saarijärvi

Lehtisaari: Toholampi

Linjat: Saarijärvi

Länsi-Herttoniemi: Muurame

Länsi-Pakila: Toivakka

Länsi-Pasila: Kannonkoski

Malmin lentokenttä: Kinnula

Malminkartano: Joutsa

Marjaniemi: Jämsänkoski

Marttila: Vesanto

Maunula: Korpilahti

Maunulanpuisto: Korpilahti

Maununneva: Viitasaari

Meilahti: Multia

Mellunmäki: Saarijärvi

Meri-Rastila: Vieremä

Metsälä: Korpilahti

Munkkisaari: Jyväskylän mlk

Munkkivuori: Jämsänkoski

Mustikkamaa-Korkeasaari: Lestijärvi

Muut kaupunginosat: Hankasalmi

Myllypuro: Jyväskylä/Säynätsalo

Niemenmäki: Toholampi

Nordsjön kartano: Nilsiä

Pajamäki: Karstula

Paloheinä: Tervo

Patola: Kiuruvesi

Pihlajamäki: Pihtipudas

Pirkkola: Korpilahti

Pitäjänmäen teollisuusalue: Vesanto

Pohjois-Haaga: Muurame

Pohjois-Pasila: Kannonkoski

Puistola: Sonkajärvi

Pukinmäki: Karttula

Punavuori: Jyväskylän mlk

Puotila: Kiuruvesi

Puotinharju: Sumiainen

Reimarla: Vesanto

Roihupellon teollisuusalue: Sumiainen

Roihuvuori: Rautavaara

Ruoholahti: Leivonmäki

Ruskeasuo: Jyväskylän mlk

Santahamina: Suonenjoki

Siltamäki: Varpaisjärvi

Siltasaari: Petäjävesi

Suomenlinna: Jyväskylän mlk

Sörnäinen: Petäjävesi

Tahvonlahti: Suonenjoki

Taka-Töölö: Viitasaari

Tali: Vesanto

Tammisalo: Muurame

Tapanila: Kyyjärvi

Tapaninvainio: Perho

Tapulikaupunki: Uurainen

Tattariharju: Kinnula

Tattarisuo: Pylkönmäki

Torkkelinmäki: Halsua

Torpparinmäki: Toholampi

Toukola: Rautalampi

Tullisaari: Suonenjoki

Tuomarinkartano: Petäjävesi

Töyrynummi: Jyväskylän mlk

Ullanlinna: Suonenjoki

Uutela-Niinisaari: Nilsiä

Vallila: Korpilahti

Vanha Munkkiniemi: Toholampi

Vanhakaupunki: Rautalampi

Vartioharju: Vieremä

Vartiosaari: Karstula

Veräjämäki: Kiuruvesi

Vesala: Suonenjoki

Viikinmäki: Pihtipudas

Villinki: Suonenjoki

Yliskylä: Karstula

Ylä-Malmi: Rautalampi

Vuoden 1998 evakuointisuunnitelmassa oli yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mihin Sisä-Suomen paikkakuntiin helsinkiläiset sijoitettaisiin evakuointitilanteessa.

Ohje väestön evakuoinnista

Väestöä varaudutaan evakuoimaan seuraavissa tilanteissa:

• onnettomuuksissa, suuronnettomuuksissa ja erityistilanteissa;

• poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen aikana sellaisista

kohteista lähiympäristöineen, jotka voivat joutua erikoisjoukkojen toiminnan

tai muun yllättävän iskun kohteeksi;

• strategisen iskun uhka-aikana sellaisilta alueilta, joille ryhmittyy omia

joukkoja tai joille todennäköisesti kohdistuu vihollisen asevaikutusta

tai joukkojen toimintaa sekä

• laajamittaisen hyökkäyksen yhteydessä toimitaan kuten strategisen iskun

uhka-aikana, mutta evakuoitavat alueet voivat tällöin olla huomattavasti

laajempia.

Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?