Kotimaa

Kuka surmasi heidät? ”Vanha juttu voidaan avata uudestaan”

Julkaistu: , Päivitetty:

Rikos
Suomessa on tapahtunut 170 henkirikosta, joiden tekijää ei koskaan saatu kiinni.
Suomessa on selvittämättömiä henkirikoksia keskusrikospoliisin mukaan noin 170, jos lasketaan tästä päivästä taaksepäin aina 1950-luvulle saakka. Se merkitsee sitä, että pahimmillaan meillä kulkee yhtä monta tappajaa vapaalla jalalla.

– Osa vanhempien selvittämättömien henkirikosten tekijöistä on kuitenkin todennäköisesti jo kuollut. Myös mahdolliset todistajat ovat voineet kuolla, mikä vaikeuttaa entisestään tapausten selvittämistä, rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista sanoo.

Selvittämättömien henkirikosten joukossa on Haapalan mukaan kymmeniä tapauksia, joissa poliisilla on vahva epäily tekijästä, mutta riittävä näyttö puuttuu asian siirtämiseksi syyttäjälle.

Joissakin tapauksissa poliisilla on hallussaan jopa epäillyn tekijän dna-tunniste. Jos epäiltyä ei ole kuitenkaan koskaan rikoksista rekisteröity, poliisin dna-rekisteristä ei hittiä löydy.

– Dna on yksi teknisen tutkinnan parhaita todisteita. Sen merkitys on arvioitava ja näytettävä toteen kuitenkin muulla tutkinnalla. Henkilöllä voi olla aivan luonnollinen syy, miksi hänen dna-jälkensä löytyy rikospaikalta, esimerkiksi jos hän on uhrin läheinen. Jos dna on henkilön, jolla ei pitäisi olla mitään siteitä uhriin ja tekopaikkaan, silloin näyttö on huomattavasti vahvempaa jo alussa, Haapala kertoo.

Osa pimeiksi jääneistä henkirikoksista on sellaisia, joista ei nykyisilläkään teknisen tutkinnan keinoilla ole juuri jälkiä löytynyt.

– Enemmän tai vähemmän näissä pimeiksi jääneissä henkirikoksissa on ollut kyse satunnaisesta kohtaamisesta. Perinteisestihän suomalainen henkirikos on sellainen, missä tekijä ja uhri tuntevat toisensa, perustyökalut löytyvät läheltä ja surma tehdään pikaistuksissa ja päihteissä. Tekijää lähdetään hakemaan usein aika läheltä uhria, Haapala sanoo.

”Vanha juttu voidaan avata uudestaan”

Pimeiden juttujen joukossa on myös ulkona tapahtuneita surmia, kuten Tampereen kiinalaisnaisen ja Tesoman 40-vuotiaan miehen surmat.

Kansakunnan muistiin ovat piirtyneet useat selvittämättömät murhat kuten Kyllikki Saaren murha Isojoella, Tulilahden kaksoismurha ja Bodomin kolmoismurha. Osan kadonneista epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi. Poliisi on tutkinut henkirikoksen mahdollisuutta muun muassa tamperelaisen 16-vuotiaan Raisa Räisäsen katoamisessa. Räisänen katosi 1999.

Poliisi saa aina uusia vihjeitä, kun pimeistä henkirikoksista kirjoitetaan.

– Siinä mielessä näillä jutuilla on positiivinen vaikutus. Mikään yksittäinen vihje ei yleensä johda jutun avaamiseen, mutta jokainen vihje tarkistetaan. Kun vihjeitä on riittävästi, vanha juttu voidaan avata uudestaan resurssien puitteissa.

Kolkuttaako murhaajan omatunto?

– Kyllä, uskon, että murhaajan omatunto kolkuttelee. Uskon, että se on koko elämän mittainen taakka hartioilla. Monista näistä selvittämättömistä henkirikoksista näkee, että tekijä on ollut ainutkertainen. Osa tekijöistä on voinut jäädä kiinni rikoksista myöhemmin, jopa toisesta henkirikoksesta, Haapala sanoo.

Selvittämätön henkirikos jäytää Haapalan mukaan myös jokaista tutkinnanjohtajaa ja tutkijaa.

– Selvittämätön henkirikos painaa mieltä, kunnes se on selvitetty, Haapala sanoo.

Oheisella videolla nähdään RikosTV:n juttu Jukka Karleniuksen tapauksesta.

Heidän surmaajansa kulkee vapaana:

Lentovirkailija Susanne Lindholm, 25 murhattiin oman kotitalonsa pyöräkellariin 8.8. 1976 Helsingin Kumpulassa. Lindholm oli ollut viettämässä iltaa hotelli Hesperiassa ystäviensä kanssa. Tutkinnassa ei ole selvinnyt, kävelikö hän kotiin vai tarjosiko joku kyydin. On yhä arvoitus, missä vaiheessa hän kohtasi murhaajansa.



Onerva Ketola, 42, tapettiin kotitalonsa Kasöörinkadun kellariin 31.1.1981 Helsingissä. Ennen surmaa hänet nähtiin 25–30-vuotiaan miehen seurassa. Todistajat kuulivat kiivassanaisen väittelyn ja näkivät kaksikon laskeutumisen kellariin. Pian kellarista kuului jymähdys. Poliisi julkaisi pipopäisestä miehestä piirroksen, mutta miestä ei ole löytynyt. Surman yhteydessä katosi Ketolan käsilaukku.

Elsa Argillander, 57, löydettiin surmattuna ojasta Oulunkylän urheilupuiston läheisyydestä Helsingistä 1.1.1983. Hän oli matkalla herätyskokouksesta kotiin, kun surmaaja iski.

Kanadalainen opiskelija David Holloway, 29, ammuttiin kuoliaaksi Tokoinrannassa Helsingissä 3.2.1984. Holloway oli kävelemässä kohti Linnunlaulussa sijaitsevaa huvilaa, jossa hänellä oli avovaimonsa kanssa alivuokralaisasunto. Pariskunta oli ollut iltaa viettämässä ravintolassa, mutta kävelivät pienen sanaharkan jälkeen erikseen kotiin. Vaimo löysi miehensä verisenä. Sairaalassa paljastui, että miehen päässä oli luoti.

Koneapulainen Ulla-Maija Poussu, 31, löydettiin ulkoilupolun vierestä Patolasta vain muutaman sadan metrin päässä Argillanderin löytöpaikasta 9.6.1984.

Konttorikoneteknikko Heikki Jussi Helasvuon, 28, mustaan muoviin käärityn ruumiin löysi hänen oma isänsä 2.8.1988. Surmaaja oli piilottanut ruumiin vuodesohvaan Helasvuon omassa Helsingin Vuorimiehenkadulla sijaitsevassa kodissa. Helasvuo ehti olla kateissa useita päiviä ennen löytymistään. Hän katosi työpäivänsä jälkeen 28.7.1988. Helasvuo oli surmattu teräaseella erittäin raa’alla ja julmalla tavalla.


Helsinkiläinen Paul Lahti, 58, murhattiin useita eri välineitä käyttäen 24. 1.1994 Sturenkadullla sijainneeseen seksikauppaan, jossa hän oli satunnaisesti tuuraamassa. Yksi surmavälineistä oli massavasara. Tekonsa jälkeen murhaaja sytytti kaupan tuleen.

Vantaalainen perheenisä Jukka Karlenius, 36, surmattiin teräaseella kellariin Vantaan Havukoskella 1.9.1993. Hän lähti tarkastamaan kellaria, jonka seiniin oli yön aikana ilmaantunut töhryjä. Siltä reissulta hän ei palannut enää koskaan. Rikos vanheni tappona, koska tappo vanhenee rikoksena 20 vuoden kuluttua tekoajasta.

Rakennusurakoitsija Veikko Antero Rytkönen, 42, hänen vaimonsa Berit Anna Andersson, 36, sekä heidän muutaman kuukauden ikäinen vauvansa Jessica Melanie löydettiin kuolleina omakotitalostaan Kirkkonummella heinäkuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä 1990. Vanhemmat oli murhattu raa’asti sänkyyn ja pienokainen ilmeisesti hukkui vesisängyn puhjettua.

Tarjoilija Liisa Mäkikangas, 39, löydettiin surmattuna kotoaan Asikkalan Vääksystä 5. lokakuuta 1995. Mäkikankaalla oli salattu toinen ammatti. Hän työskenteli seksilinjoilla ja tapasi miehiä kotonaan. Poliisi on ottanut 250 dna-näytettä, mutta surmaaja on yhä vapaalla.


15-vuotias Piia Ristikankare katosi kotoaan Piikkiöstä 7.10.1988. Piia katsoi yhdessä veljensä kanssa televisiota, kun heille tuli nahinaa kaukosäätimestä. Piia poistui asunnosta ja katosi. Poliisi uskoo hänen joutuneen henkirikoksen uhriksi. Nousiko tyttö surmaajan autoon?

Kari Juhani Tahvanaisen, 25, ja Veli Juhani Gröhnin, 31, ruumiit löydettiin autosta parkkipaikalta Punavuoresta Helsingistä 6.2.1992. Ruumiit ehtivät virua autossa pitkään, sillä miehet oli ammuttu Espoon Otaniemen teekkarikylän rannassa jo joulukuussa 1991. Epäilyt yrittäjämiestä kohtaan kaatuivat oikeudessa. Kyseinen yrittäjämies on jo kuollut.

Somalialainen Mohamed Addo, 34, ammuttiin Ilolassa Vantaalla 4.6.1994 pienkerrostalon pihamaalle, kun hän oli tulossa tyttöystävänsä luo vierailulle. Addo asui Porvoossa. Poliisilla on todennäköisesti tekijän dna.

Vaasalainen Kai Salomaa, 46, katosi 15. toukokuuta 2003 Karvialla. Poliisi epäi­­lee Salomaan joutuneen henkirikoksen uhriksi. Viime vuonna keskusrikospoliisi järjesti mittavat maasto- ja vesistöetsinnät Pohjois-Satakunnassa, mutta ruumista ei silloinkaan löydetty. Juttua on tutkittu tappona.


42-vuotias kiinalaisnainen surmattiin metsikköön Tampereella 5.9.2011, kun nainen oli palaamassa lounastunnilta takaisin työpaikalleen Nokian Hervannan-yksikköön. Nainen oli tulossa kotoaan metsäpolkua pitkin.

40-vuotias eronnut, kolmen lapsen isä surmattiin kevyen liikenteen väylälle sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 28.–29. joulukuuta 2014 Tampereen Tesomalla. Hän oli palaamassa kotiin ravintola Olkkosesta aamutossuissa. Surma-ase löytyi tapahtumapaikan läheltä. Poliisi on ottanut noin 750 dna-näytettä ja jatkaa aktiivisesti surman tutkintaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt