Oliko Kreikalle lainatuista rahoista yhtään mitään hyötyä? Ekonomisti vastaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oliko Kreikalle lainatuista rahoista yhtään mitään hyötyä? Ekonomisti vastaa

Kreikan talouskriisi vaaransi koko euron. Tilanne olisi pahimmillaan tuntunut reilusti suomalaisen asuntovelallisenkin kukkarossa.

30.6.2015 13:36

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan ilman Kreikalle annettuja lainoja koko eurojärjestelmä olisi voinut olla vaarassa.

Kangasharjun mukaan Kreikka-lainoilla on pyritty pitämään Kreikka euroalueessa. Ensimmäisen tukipaketin taustalla vuonna 2010 oli se, että Kreikka ei enää tuolloin saanut rahaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kreikka oli jo vuonna 2010 suurissa veloissa.

Kreikalle rahaa ovat lainanneet pääasiassa Euroopan keskuspankki, Kansainvälinen valuuttarahasto sekä EU-komissio.

– Kreikalle lainattiin rahaa, koska se ei saanut lainaa muualta. Näillä lainoilla turvattiin Kreikan pysyminen euroalueessa, Kangasharju sanoo.

Ensimmäisen apupaketin aikaan pohdittiin Kangasharjun mukaan sitä, miten laajalle kriisi leviää. Ilman Kreikalle myönnettyjä lainoja koko eurojärjestelmän uskottavuus olisi voinut olla vaarassa.

– Lainoilla turvattiin se, ettei kriisi leviä Saksan ja Ranskan pankkeihin, ja sitä kautta koko eurojärjestelmään, Kangasharju selittää.

Eurojärjestelmä olisi voinut olla Kangasharjun mukaan vaarassa, koska suurilla saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla oli suuria määriä Kreikan valtionlainoja. Saksan ja Ranskan pankit olivat sijoittaneet valtionlainojen lisäksi myös kreikkalaisiin pankkeihin ja muihin yrityksiin. Jos Kreikka olisi todettu maksukyvyttömäksi, olisi valtionlainoista tullut pankeille suuria tappioita. Se taas olisi voinut johtaa siihen, että koko eurojärjestelmän uskottavuus olisi ollut vaarassa isojen järjestelmälle tärkeiden pankkien ongelmien kautta.

– Näiden lainojen avulla haluttiin pitää eurojärjestelmä hallinnassa. Lainojen antamisessa Kreikalle oli siis kyseessä varotoimenpide, Kangasharju lisää.

Lisää työttömiä ja asuntovelkaisten korot ylös

Tavalliseen suomalaisen elämässä eurokriisin leviäminen koko eurojärjestelmään olisi Kangasharjun mukaan näkynyt työttömyyden lisääntymisenä sekä korkotason nousuna. Suomi on nimittäin vientiriippuvainen maa, joten muun Euroopan ongelmat olisivat näkyneet Suomen viennin rajuna laskuna. Viennin lasku olisi lisännyt työttömyyttä. Myös asuntovelkaiset olisivat kärsineet.

– Jos kriisi olisi levinnyt, se olisi tarkoittanut valtionlainojen korkojen nousua. Valtionlainojen perässä olisivat nousseet myös muut korot, joten se olisi näkynyt myös asuntovelkaisten elämässä, Kangasharju sanoo.

Suomen vastuut Kreikalle ovat tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Kangasharjun mukaan Kreikan mahdollisen euroeron myötä kaikkia lainattuja rahoja ei kuitenkaan menetettäisi. Hän sanoo silti, että vielä on mahdotonta arvioida, minkä verran lainoista syntyisi tappioita.

– Jos Kreikka lähtisi euroalueesta, sitten aloitettaisiin neuvottelut lainojen järjestelyistä. Se, mitkä lainat jäisivät maksamatta, on täysin kiinni poliittisesta väännöstä. Kreikan lainojen laina-ajat ovat kuitenkin niin pitkiä, että kaikkia rahoja tuskin menetettäisiin.

Yllä HSTV:n videolla tuoreita tunnelmia talouskriisin kurittamasta Kreikasta.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?