Miksi julkisuus lievensi Tapanilan raiskaustuomiota? – ”Harvinaista, mutta perusteltua” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi julkisuus lievensi Tapanilan raiskaustuomiota? – ”Harvinaista, mutta perusteltua”

Tapanilan raiskaustapauksesta tulleet tuomiot ja tuomion perustelut ovat herättäneet laajaa keskustelua.

Kolme miestä tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Tapanilan raiskauksesta. Kahden syytteet hylättiin.

24.6.2015 10:14

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme nuorta miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Tapanilan raiskauksesta. Tällä kertaa oikeus katsoi, että rikoksen saama poikkeuksellinen julkisuus on peruste lieventää tuomittujen rangaistuksia: tekijöitä oli uhkailtu ja näiden kuvia ja nimiä levitetty internetissä.

Rangaistukset lievenivät tällä perusteella 3–4 kuukaudella siitä, mitä ne olisivat muutoin olleet.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että tällaisen lievennysperusteen käyttäminen on hyvin harvinaista.

– Kyllä siihen silloin tällöin vedotaan, mutta aika suppea merkitys sille on annettu, kuten pitääkin antaa. Se on poikkeuksellinen tuomion kohtuullistamisperuste, Tolvanen sanoo.

  Sovellettu aiemminkin

Tolvanen kertoo, että mitä vakavampi rikos on kyseessä, sitä pienempi merkitys julkisuuteen vetoamisella kohtuullistamisperusteena on.

– Jos syyllistyy hyvin vakavaan rikokseen, niin kyllähän se pitää tietää, että asia herättää huomiota ja nimi tulee julki jossain vaiheessa. Tai jos tekijä toimii näkyvässä asemassa yhteiskunnassa, niin silloinkin siihen on turha vedota, Tolvanen toteaa.

Professori muistelee, että vastaavaa kohtuullistamisperustetta on sovellettu aiemmin ainakin joissain talousrikostapauksissa.

Yleensä samalla on ollut niin, että asian oikeuskäsittely on venynyt hyvin pitkäksi ja siitä on samalla uutisoitu laajasti. Hänen mukaansa nämäkin ovat kuitenkin yksittäistapauksia.

– Tässä Tapanilan tapauksessa se voi olla perusteltuakin. Perinteinen tiedonvälitys ei käsitellyt tätä mitenkään poikkeuksellisti. Enemmänkin kyse on sosiaalisesta mediasta ja yhdestä lähteestä liikkuneisiin asioihin. Tuomittujen nimiä ja kuviakin oli liikkeellä jo esitutkintavaiheessa ja se on jo poikkeuksellista.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Tapanilan raiskaustapauksen saama julkisuus on poikkeuksellinen peruste tuomioiden lieventämiselle.

Myös rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pitää oikeuden perustelua asian saaman julkisuuden osalta hyvänä.

Tapauksen saamassa julkisuudessa ei enää kuitenkaan ollut kysymys tiedonvälityksestä.

– Tässä tapauksessa julkisuuden vaikutus ja miten se lähti elämään sosiaalisessa mediassa, alkoi saada rasistisia piirteitä. Päätöksessä sanotaan, että näitä poikia oli uhkailtu. Julkisuus ei enää liittynyt tähän tekoon, vaan tekijöiden ominaisuuksiin, professori ruotii.

Tavallaan julkisuus siis lähti sosiaalisessa mediassa sellaiseen suuntaan, joka aiheutti tuomituille ylimääräistä haittaa. Professorin mukaan kysymys on yhteiskunnan arvoista.

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että rasismia ei hyväksytä.

Utriainenkin korostaa, että julkisuus rangaistuksen lieventämisperusteena on harvinaista.

– Jos ajatellaan rikosten lukumäärää, niin julkiseen keskusteluunhan nousee aivan mikro-osa. Jo sillä tavalla se karsiutuu erittäin harvinaiseksi, Utriainen sanoo.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan Tapanilan raiskaustapauksen saamassa julkisuudessa ei ollut enää kyse tiedonvälityksestä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?