Tapanilan raiskaus: Näin oikeus perusteli ehdollista tuomiota – käytettiin harvinaista pykälää

Julkaistu:

Helsingin käräjäoikeuden tuomio Tapanilan raiskausjutussa on lievempi kuin mitä syyttäjä oli vaatinut.
Syyttäjä oli vaatinut tuomioita törkeästä raiskauksesta, josta tuomitaan vähintään kaksi vuotta ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Käräjäoikeus langetti kolmelle syylliseksi katsotulle nuorukaiselle ehdolliset vankeusrangaistukset, joiden pituus vaihteli vuodesta vuoteen ja neljään kuukauteen vankeutta. Tuomiot tulivat perusmuotoisesta raiskauksesta.

Ilta-Sanomat kävi läpi Helsingin käräjäoikeuden perustelut, jotka koskevat ns. kvalifiointia eli teon törkeysarviointia sekä rangaistuksen mittaamista.

Rangaistusta mitatessaan käräjäoikeus käytti pykälää, jonka mukaan rangaistusta on lupa kohtuullistaa, jos tekijälle on koitunut rikoksesta ns. muu seuraamus. Rikoksen saama julkisuus on hyvin harvoin hyväksytty tuomioistuimissa tällaiseksi muuksi seuraamukseksi, mutta tällä kertaa käräjäoikeus katsoi rajan ylittyneen.

Käräjäoikeus käytti harvoin sovellettua lainkohtaa ja lievensi rangaistuksia, koska tekijät ovat joutuneet uhkailujen ja poikkeuksellisen julkisuuden kohteeksi.

Rangaistukset lievenivät tällä perusteella 3–4 kuukaudella siitä, mitä ne olisivat muutoin olleet. Ilman lievennystäkin rangaistukset olisivat jääneet ehdollisiksi.

Näin käräjäoikeus perusteli ratkaisujaan:

Törkeysarviointi

1. Käräjäoikeus korostaa, että raiskausrikos on lähtökohtaisesti aina nöyryyttävä ja tekotapojen kirjo hyvin laaja. Tuomion mukaan tekotapa ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut lain tarkoittamalla tavalla erityisen nöyryyttävä. Teon tapahtuminen julkisella paikalla tai kaikkien syytettyjen katsellessa ei yksinään riitä kvalifiointiperusteeksi.

2. Törkeän tekomuodon puolesta puhui se, että tekijöitä oli useita. Lisäksi teon pelottavuutta lisäsi varsinaista kiinnipitotilannetta edeltänyt ahdistelu.

3. Kokonaisarvioinnissa käräjäoikeuden vaaka kallistui kuitenkin perusmuotoisen raiskauksen puolelle. Perustelut: uhria ei riisuttu, sormin tunkeutuminen ei ole yhtä moitittavaa kuin olisi sukuelimellä tunkeutuminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus kesti vain hyvin lyhyen aikaa, väkivaltaa käytettiin vain kiinnipitämiseen. Teko ei myöskään ollut suunnitelmallinen.

Rangaistukset

Käräjäoikeus otti huomioon sekä rangaistuksia korottavia että niitä lieventäviä seikkoja.

4. Raiskaus kohdistui tekijöille ennestään tuntemattomaan henkilöön, josta pidettiin kiinni. Häntä estettiin huutamasta. Teko tehtiin julkisella paikalla. Kiinnipitämistä edelsi ahdistelutilanne. Teko ei kuitenkaan ollut suunnitelmallinen.

5. Näillä perusteilla 18-vuotias olisi käräjäoikeuden mukaan tuomittu lähtökohtaisesti vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen, alaikäiset syytetyt vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen.

6. Rikoksen saama poikkeuksellinen julkisuus voidaan kuitenkin ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana, jos se nousee kohtuuttomiin mittasuhteisiin tai jos sillä on muita vakavia seuraamuksia tuomittujen elämään. Pykälä on harvoin sovellettu, mutta tässä tapauksessa oikeus otti sen käyttöön.

7. Käräjäoikeuden mukaan ”se, että teosta ei ole julkisuudessa ollut tarkempaa tietoa on ollut omiaan luomaan yleisölle väärää mielikuvaa epäillyn rikoksen tekotavasta”.

8. Alaikäisistä syytetyistä tehdyissä ja oikeudessa esitetyissä seuraamusselvityksissä on esitetty vakava huoli julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa esitettyjen uhkausten vaikutuksesta syytettyjen kehitykseen. Toinen tuomituista pojista käy koulua turvallisuussyistä etäopiskeluna. Myös toisen osalta oikeudessa kerrottiin, ettei hän uskalla juurikaan liikkua kotinsa ulkopuolella.

9. Näillä perusteilla käräjäoikeus lievensi rangaistukset vuoteen ja neljään kuukauteen (18-vuotias) sekä vuoteen (alaikäiset) ehdollista vankeutta.

10. Kaikki kolme ovat ensikertalaisia ja rangaistukset alle kahden vuoden rajapyykin. Alaikäiset voitaisiin tuomita ehdottomaan vankeuteen vain, jos siihen on painavia erityissyitä, joita tässä tapauksessa ei oikeuden mukaan ole. Myös 18 vuotta täyttäneen osalta nuoruuden ymmärtämättömyys oli oikeuden mukaan tapahtumiin vaikuttanut seikka. Näin ollen kaikki rangaistukset voitiin tuomita ehdollisina.