Perussuomalaisten kansanedustaja järjestää venäläisen kuvernöörin murhaajalle muistotilaisuuden – ”Hän teki mitä piti”

Julkaistu:

Nikolai Bobrikovin surmanneelle Eugen Schaumanille järjestetään muistotilaisuus tiistaina Porvoossa. Tapahtumasta on kulunut tasan 111 vuotta.
Mies, joka teki mitä piti. Tällaisena näkee Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Eugen Schaumanin, miehen joka 111 vuotta sitten murhasi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Surmatyön jälkeen Schauman tappoi itsensä.

Nikolai Bobrikov oli venäläinen kenraalikuvernööri ja kenraali. Hänet muistetaan päättäväisestä yhtenäistämispolitiikan ajamisesta ja hän oli yksi niin sanotun ensimmäisen sortokauden pääarkkitehdeista. Bobrikovin toiminta nostatti Suomessa vastarintaa, jota taltuttaakseen hän vaati itselleen diktaattorin valtuudet keväällä 1903.

Vuotta myöhemmin, 16. kesäkuuta, suomenruotsalainen aktivisti Eugen Schauman ampui hänet Senaatintalossa, nykyisessä Valtioneuvoston linnassa aivan Senaatintorin kupeessa. Surmatyötä luonnehditaan Suomen ensimmäiseksi poliittiseksi murhaksi.

– Schauman teki sen mitä vaikea ja äärimmäinen tilanne tuolloin vaati, Immonen kommentoi Ilta-Sanomille.

Immonen on puheenjohtajana kansallismieliseksi luonnehditussa Suomen Sisu -järjestössä, joka järjestää tänään Porvoossa Näsin hautausmaalla muistotilaisuuden Schaumanin muistolle.

Kaikki eivät ole olleet Schaumanin historiallisesta merkityksestä ja muistosta aivan yhtä innoissaan. Vuonna 2005 silloinen pääministeri Matti Vanhanen luonnehti Schaumania ”terroristiksi, jonka muistoa ei ole syytä juhlia”.

Kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaa voi perustellusti pitää poliittisesti motivoituneena. Onko tällaisen muistotilaisuuden järjestämisessä profiloituminen mielestänne sellaista julkisuutta, joka palvelee teidän äänestäjiänne parhaalla mahdollisella tavalla?

– Kansallismielisenä kansanedustajana en näe tämän muistotilaisuuden järjestämisessä itseni tai äänestäjieni kannalta mitään negatiivista. Historiallisten suurmiesten muistoa on mielestäni syytä vaalia ja kunnioittaa.

Onko mielestänne poliittisin motiivein tehty surmatyö poliittinen vaikuttamiskeino?

– Schaumanin suorittama teko oli protesti sortotoimenpiteille, joita Venäjä oli harjoittanut Suomen autonomiaa vastaan. Bobrikovia pidettiin tämän sortopolitiikan henkilöitymänä. Schauman teki mitä tilanne vaati, Immonen vastaa.

Mikä tuon ajan Suomessa oli teidän käsityksenne mukaan sellaista, että oli ”pakko tappaa”?

– Isänmaan ystävien oli pakko tarttua suoraan toimintaan, sillä demokraattiset vaikutusmahdollisuudet puuttuivat tuon ajan yhteiskunnasta. Surman takana oli halu osoittaa kansalaisten olevan valmiita äärimmäisiin ja poikkeaviin tekoihin itsemääräämisoikeutensa vuoksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt