Kotimaa

Yhä harvempi kuolee hirvikolarissa – yksi ryhmä edelleen suojaton

Julkaistu:

Hirvikannan pienentäminen on vähentänyt myös hirvikolarien määrää. Parantunut turvallisuus ei kuitenkaan koske moottoripyöräilijöitä.
Vielä vuosituhannen vaihteessa hirvikolareissa saattoi kuolla toistakymmentä ihmistä vuosittain. Käänne tapahtui viime vuosikymmenen puolivälissä, jonka jälkeen kuolleita on ollut vuosittain enimmillään viisi.

Myös hirvikolarien määrä on puolittunut huippuvuosien noin kolmestatuhannesta.

Hirvikolareiden väheneminen johtuu ennen kaikkea hirvikannan harkitusta pienentämisestä. Esimerkiksi vuonna 2012 yksikään ihminen ei kuollut hirvikolareissa. Viime vuonna niissä kuoli kaksi ihmistä, ja tänä vuonna kuolleita on ollut toukokuun alkuun mennessä yksi.

Liikenneturvan tutkimuspäällikön Juha Valtasen mukaan kehitykseen on vaikuttanut hirvikannan sääntelyn ohella myös uusien autojen parantunut turvallisuus ja tehokas nopeusvalvonta.

 

Nopeusvalvonnan kehittyminen leikkaa pois suurimpia ylinopeuksia.

– Nopeusvalvonnan kehittyminen leikkaa pois suurimpia ylinopeuksia. Nopeus on aina merkittävä tekijä hirvionnettomuuksissa, Valtanen sanoo.

Maanteiden hirviaidat ovat Valtasen mukaan toimiva turvaratkaisu. Sen sijaan heijastimien ja muiden karkottimien tehosta ei ole saatu pitävää näyttöä. Myös varoitusmerkit jäävät turhan usein huomaamatta.

– Niillä on autoilijoiden nopeuksiin kovin vähäinen vaikutus, niitä ei oikeastaan noteerata. Kyllä ne kannattaisi hirviaikaan huomioida hiukan paremmin.

Motoristi on suojaton

Valtonen muistuttaa, että parantunut turvallisuus ei koske moottoripyöriä. Kuluneen kymmenen vuoden aikana noin viidennes hirvikolareissa kuolleista on ollut motoristeja.

Vaikka kohtaaminen hirven kanssa on autoilijalle tai motoristille yleensä vaarallisempi, peurakolareita sattuu noin kolme kertaa enemmän kuin hirvikolareita. Näistä selvitään useimmiten aineellisilla vahingoilla, mutta edelleen kolmisenkymmentä ihmistä loukkaantuu vuosittain peurakolareissa. Hirvikolareissa loukkaantui viime vuonna yli 140 ihmistä.

Liikenneviraston mukaan hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat toissa vuonna kaikkiaan 53 miljoonaa euroa.

Hirvet siirtyvät parhaillaan talvehtimispaikoilta kesälaitumille, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä maanteillä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Tuoreimmat