Kotimaa

Luonnos paljastaa: Yhteiskuntasopimus kaatui kahteen kiistakysymykseen

Julkaistu:

Yhteiskuntasopimus kaatui kahteen kohtaan, ilmenee STT:n näkemästä luonnoksesta sopimukseksi. Sekä EK että ay-väki näyttävät löytäneen esityksistä tyytymättömyyden aiheita.
Ensimmäisessä kiistanalaisessa kohdassa elinkeinoelämän johto sitoutuu johdon palkkakehitystä koskevalla vetoomuksella tukemaan kohtuullisuutta ja myönteistä ilmapiiriä työpaikoilla.

Luonnoksen sisällöstä ilmenee, että koeaikaa olisi pidennetty kuuteen kuukauteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei suostunut siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu.

Työehtojen heikentämisessä EK ei tiettävästi olisi suostunut esitykseen, jonka mukaan heikennykset olisi voitu purkaa, kun julkisen sektorin tasapaino ja kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna olisi saavutettu.

Purkamisen ehtona oli, että julkisen sektorin tasapainoa ja kilpailukykyä ei vaaranneta, luonnoksesta ilmenee.

Toisessa kriittisessä kohdassa työ- ja virkaehtosopimusosapuolet sitoutuvat hintakilpailukyvyn parantamiseen muun muassa toimilla, jotka liittyvät työajan sijoittamiseen ja pituuteen.

Työajan pidentäminen oli liikaa ay-liikkeelle

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly avasi jo keskiviikkona kiistakohtia IS:lle. Hänen mukaansa tärkein syy yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen oli vaatimus työajan pidentämisestä, johon ay-väki ei suostunut.

– Se ei ollut mahdollinen. Me olisimme halunneet lisää työaikaa osa-aikaisille työntekijöille ja työttömille, Lyly kommentoi Ilta-Sanomille keskiviikkoiltana.

Lylyn mukaan toinen merkittävä ongelma ay-liikkeelle oli työehtojen heikennysten ja työsuhdeturvan epätasapaino. Työsuhdeturvaa oli siis ay-väen mielestä liian vähän tarjolla suhteessa heikennyksiin.

Kolmantena esteenä Lyly mainitsi aikataulun.