Suomeen 40000 uutta veteraania – ”Huomattava tunnustus”

Julkaistu:

Veteraanit
Puolustusministeri Carl Haglundin hyväksymä tavoiteohjelma lupaa veteraanistatuksen kriisinhallintajoukoissa palvelleille suomalaisille.

OHJELMAN keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu veteraanin statuksen myöntäminen kriisinhallintajoukoissa palvelleille rauhanturvaajille. Vuodesta 1956 lähtien suomalaisia on ollut rauhanturvatehtävissä eri puolilla maailmaa jo yli 40 000. Veteraanistatuksen myöntämisestä kriisinhallintajoukoissa palvelleille kertoi Ruotuväki-lehti.

– Kysymyksessä on valtiovallan taholta huomattava tunnustus, jolla on erittäin suuri merkitys kriisinhallintatehtäviin osallistuneille henkilöille, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen luonnehtii.


KILJUSEN mukaan uudistus saattaa Suomen samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on ollut Pohjoismaista ainoa, missä kriisinhallintajoukoissa palvelleilta on toistaiseksi puuttunut veteraanistatus.

Vuonna 2016 kaikille rauhanturvaamistehtävissä palvelleille on määrä jakaa kriisinhallintaveteraanikortit, jotka ovat voimassa pysyvästi ja oikeuttavat erikseen neuvoteltaviin etuihin. Kiljusen mukaan kortilla saatavista eduista ei ole vielä konkreettisia päätöksiä, mutta hän arvioi niiden olevan sekä paikallisia että valtakunnallisia.

– Tällaiset edut ovat tyypillisesti alennuksia esimerkiksi polttoaineostoista, majoituspalveluista tai joukkoliikenteen käytöstä.

 

Kysymyksessä on valtiovallan taholta huomattava tunnustus, jolla on erittäin suuri merkitys kriisinhallintatehtäviin osallistuneille henkilöille.

TOINEN merkittävä uudistus liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavaan kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilakiin, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2016 alusta. Uusi laki ottaa huomioon tapaturmien korvausharkinnassa kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet.

– Nykyisin käytettävän sotilasturmalain soveltamisessa on ollut vaikeuksia, eikä siinä ole osattu ottaa huomioon riskialttiita olosuhteita, joissa kriisinhallintatehtäviin osallistuvat joutuvat toimimaan, Kiljunen mainitsee.



LISÄKSI kriisinhallinnan veteraaniohjelman tavoitteissa painottuu kattavan tukiverkoston rakentaminen rauhanturvaamistehtäviin osallistuneille. Verkoston tavoitteisiin kuuluu muun muassa kotiutumisen jälkeisissä haasteissa avustaminen.

– Pääosa kriisinhallintatehtäviin osallistuneista sopeutuu normaaliin elämään nopeasti esimerkiksi työpaikan ja sosiaalisten suhteiden ansiosta. Pienellä osalla kuitenkin ilmenee vakavampia haasteita, kuten psykosomaattisia oireita, joiden hoitamiseen tarvitaan asiantuntija-apua, Kiljunen kertoo.


LÄHIVUOSIEN aikana kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden henkilöiden on määrä saada tarvitsemansa tuki yhden luukun periaatteella toimivasta neuvontapalvelusta. Palvelu tulee tarjoamaan tukea myös veteraanien omaisille.

– Kysymyksessä ei ole vain henkilökohtainen kokemus. Kun yksi perheestä on kuukausia riskialttiissa ympäristössä, on sillä vaikutusta myös tehtävään osallistuvan läheisiin, Kiljunen muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt