HS: Turkistarhaajien liitto lyttää Jenni Haukion runon – ”Joka tämän on kirjoittanut, elää satumaailmassa”

Julkaistu: , Päivitetty:

KIRJA
Kustantaja ottaa Turkistarhaajien liiton närkästymisen tyytyväisenä vastaan. – Se on loistavaa, että kirjallisuus herättää keskustelua, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Elisa Aaltolan ja Sami Kedon toimittama teos Eläimet yhteiskunnassa (Into) julkaistiin vasta eilen keskiviikkona, mutta se herättää jo närää Suomen turkiseläinten kasvattajien liitossa.

Tuohtumuksen taustalla on tasavallan presidentin Sauli Niinistön puolison, runoilija Jenni Haukion kirjoittama runo. Runo Suojele, älä tuhoa päättää esseistä, artikkeleista ja runoista koostuvan, 364-sivuisen teoksen.

Runo on kirjoitettu eläimen näkökulmasta. Runon kertoja kertoo olevansa niin ketunpoikanen, apina, kani, areenalle kuoleva härkä kuin betonialtaassa kiertelevä delfiini.

Eräässä kohdassa runon kertoja asettuu turkiseläimen nahkoihin:

”mutta synnyin metalliseen häkkiin, ahtaaseen karsinaan,

kapeaan aitaukseen,

sysimustan säkin pohjalle, jossa ei ole tilaa olla minä

jossa silmitöntä hätää, pelkoa ja ahdistusta tuntien etsin poispääsyä

tunnista, päivästä ja kuukaudesta toiseen

silmieni ensimmäisestä avautumisesta niiden viimeiseen

sulkeutumiseen;

kunnes häkin ovi avautuu ja ruumiistani revitään irti turkkini,

se jonka oli määrä suojella minua

elämässä, myrskyn hyytävyydessä, talven purevuudessa

kunnes karsinan ovi avautuu ja ruumiistani leikataan irti lihani,

se jonka oli määrä olla

liikkuva, toimiva, tunteva minä

Runo päättyy kertojan esittämään toiveeseen:

”suojele elämää, suojele, älä tuhoa, suojele, älä tuhoa – ”


”Joka tämän on kirjoittanut, elää satumaailmassa”

Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton hallituksen puheenjohtaja Kenneth Ingman kommentoi Helsingin Sanomille runon kirjoittajan elävän ”satumaailmassa”.

– Joka tämän on kirjoittanut, elää satumaailmassa – ottamatta kantaa siihen, kuka runon on kirjoittanut (...) Tätä kärsimystä, josta runossa kirjoitetaan, ei ole olemassa. Se on satumaailmasta. Eläin ei ajattele tuolla tavalla.

– Tuotantoeläimet elävät nykyhetkessä. Ne elävät päivän kerrallaan. Eivät ne tiedä mitään tulevaisuudesta. Ne eivät kärsi oloissaan. Kun ne tapetaan, ne tapetaan nopeasti ja kivuttomasti, Ingman sanoi Helsingin Sanomille.

Ilta-Sanomien ottaessa yhteyttä Ingmaniin hän kertoi, ettei halua kommentoida aihetta – sen paremmin kirjaa kuin siinä esiintyvää Haukion runoa – yhtään enempää.

Kustantaja: Hienoa, että kirjallisuus herättää keskustelua

Into Kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen ottaa Turkistarhaajien liiton närkästymisen tyytyväisenä vastaan.

– Se on loistavaa, että kirjallisuus herättää keskustelua. Se on sen tehtävä, luoda keskustelua ja saada aikaan uusia ajatuksia.

Hämmentävää Airaksisen mukaan on, ettei Ingman ottanut teoksen muihin teksteihin kantaa, ainoastaan runoon.

– Luulen, että runoon on helpointa ja nopeinta tarttua. Toivottavasti keskustelu voi jatkua tästä.

– Tässähän tulee mieleen ihan Minna Canthin ajat, kun kirjallisuus vielä puhutti, ja Canth aiheutti voimakkaita reaktioita tarttuessaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Niin tässäkin kirjassa (Eläimet yhteiskunnassa) tartutaan.

”Lähetämme mielellämme kirjan Ingmanille luettavaksi”

Sami Keto, kirjan toinen toimittaja, kertoo yllättyneensä, että nimenomaan runo nousi kirjasta keskustelunaiheeksi.

– Se varmasti liittyy Jenni Haukion yhteiskunnalliseen asemaan (presidentin puolisona). Tämä asema tekee Haukiosta tärkeän yhteiskunnallisen keskustelijan, eikä muiden kirjoittajien tekstejä kenties koeta yhtä uhkaavina kuin tasavallan presidentin puolison.

Kedon mukaan eläinkysymystä esiin tuovaan kirjaan otettiin myös runoja mukaan sen vuoksi, että yhä useampi ihminen voisi osallistua keskusteluun.

– Taiteen keinoin eläinten olot voidaan kenties tuoda todemmaksi ja samaistuttavammaksi useammalle ihmiselle. Niin kuin Haukio koskettavassa runossaan tekee.

Keto ihmettelee Kenneth Ingmanin kommentteja ”satumaailmassa elämisestä”.

– Se on runo. Se ei sisällä väitteitä. Tässä tapauksessa se on tapa rohkaista kuvittelemaan itsensä turkiseläimen asemaan, ikkuna toisen maailmaan.

– En tiedä, onko Ingman lukenut koko teoksen, mutta jos ei, niin lähetämme mielellämme hänelle sen luettavaksi, Keto sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt