Varovasti puskissa: punkit tulivat etuajassa – salakavala tauti voi piiloutua elimistöön

Julkaistu:

Ikävä ötökkä on liikkeellä noin kuukautta normaalia aiemmin.

NE OVAT täällä taas! Punkit!

Kiittäminen on aikaista kevättä. Havaintoja etenkin kosteissa lehtometsissä viihtyvistä taudinkantajista on tehty jo ympäri maata, pohjoista myöten.

– Ensimmäisiä tartuntojakin on jo ehditty todeta, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo.

– Kun maaperän lämpötila nousee neljään, viiteen plus-asteeseen, aikuiset yksilöt lähtevät liikkeelle. Punkit ovat liikkeellä nyt noin kuukauden etuajassa.

Hämähäkkien sukuun kuuluvasta punkista on tullut harmillinen seuralainen. Vuonna 1981 tehtiin ensimmäiset havainnot borrelioosista, taudista, joka aiheutuu punkkien kantamasta borrelia-bakteerista.

Aluksi punkki oli vain eteläisen Suomen ongelma, mutta lämmenneen ilmaston vuoksi eläin on levinnyt aina vain pohjoisemmaksi. Vapalahden mukaan havaintoja on tehty jo eteläisestä Lapista saakka.

– Punkki viihtyy parhaiten kosteissa ja varjoisissa paikoissa kuten aluskasvillisuudessa, mutta niitä tapaa myös kangasmetsistä.

Punkki leviää eläinten mukana. Linnun matkassa kyyti voi olla pitkäkin.


ÄÄNEKOSKELAISELLE Erkki Tanille punkinpurema tuli yllätyksenä syyskuussa 2010. Oletus oli, ettei punkkeja vielä Keski-Suomen korkeudella pörrää.

 

Kivut olivat aivan hirveitä. Tuntui kuin olisi kuorma-autolla kaadettu väsymys päälle.

Tanin olkavarteen ilmestyi punainen läntti. Ensin sitä hoidettiin paikallisena bakteeri-infektiona eli ruusuna.

– Yksi lääkäri naureskeli, että mee kotiis hoitamaan flunssas pois, luokanopettajana työskentelevä Tani kertoo.

– Lokakuun puolivälissä tuli helkatin huono olo. Kävin lääkärissä varmaan viisi, kuusi kertaa ennen kuin yksi lääkäri keksi, että sehän on borrelioosi. Jouduin käymään kolmen viikon ajan päivittäin antibioottitiputuksessa.


SAMALLA kävi ilmi, että Tanilla oli monia kohtalotovereita. Toveruus ei paljoa lohduttanut, sillä Tanille taudista tuli pitkäaikainen ja ikävä kaveri.

– Kivut olivat aivan hirveitä. Tuntui kuin olisi kuorma-autolla kaadettu väsymys päälle. Minulle tuli myös tasapaino-ongelmia. Kun hoipertelin, niin moni varmaan ajatteli, että olen humalassa.

Sairausloma venyi pitkäksi. Kouluun Tani palasi vasta toukokuussa.

– Kivut hävisivät kevään aikana, mutta huimaus vasta vuoden päästä. Ja yhä vieläkin selvitellään, mistä jatkuva väsymykseni johtuu.

Tani haluaa uskoa, ettei borrelia-bakteeri ole piilossa hänen elimistössään – valmiina aktivoitumaan uudelleen.

– Mutta pieni pelko tässä on persuuksissa, että tauti vielä uusii.


Tutkija: Borrelia on viheliäinen bakteeri

Punkki on ötökkömaailman huippuyksilö. Borrelioosia aiheuttavan Borrelia burgdorferi -bakteerin lähde levittäytyy yhä laajemmille alueille ja menestyy taistelussa ihmisen immuunijärjestelmää vastaan.

 

Bakteeri on ovelampi kuin ajatellaan. Kyseessä on ihmisen kannalta sitkeä vitsaus, ikävä ja viheliäinen bakteeri.

– Bakteeri on ovelampi kuin ajatellaan. Kyseessä on ihmisen kannalta sitkeä vitsaus, ikävä ja viheliäinen bakteeri, puutiaisesta tarttuvaa bakteeria tutkinut Leena Meriläinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Jo ennestään tiedetään, että normaalisti korkkiruuvin muotoinen bakteeri pystyy olosuhteiden pakossa muuttamaan muotoaan pyöreäksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen seerumi edistää tätä muutosta, mikä viittaa siihen, että bakteeri kykenee näin piiloutumaan elimistön immuunipuolustukselta.

– Pyöreässä muodossaan bakteeri on lepotilassa eikä ihmisen elimistö ei välttämättä tunnista sitä. Myöhemmin bakteeri kykenee palautumaan jälleen aktiiviseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Lepotilassa bakteeri on mahdollisesti antibiootillekin vastustuskykyinen.

Bakteerin kyvyllä muuttaa muotoaan voi Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan olla yhteys borrelioosin kroonistumiseen.

– Tämä on hypoteesimme, Meriläinen kertoo mutta myöntää, että tutkijakunnassa on kahta ilmaa.