Kotimaa

Tutkija: Sopimus kertoo, että turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti Pohjolassa

Julkaistu:

Puolustus
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan pohjoismaisten puolustusministerien päätös puolustusyhteistyön tiivistämisestä kertoo siitä, että alueellinen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti.
Hän pitää päätöstä vahvana poliittisena viestinä. Pohjoismaiden puolustusministerit kertoivat norjalaisessa Aftenposten-sanomalehdessä, että yhteistyötä tiivistetään Venäjän aggressioiden takia.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) katsoo, ettei Pohjoismaiden puolustusyhteistyön tiivistäminen lähennä Suomea sotilasliitto Natoon.

– Suomi on edelleen Naton rauhankumppanimaa ja jatkaa yhteistyötä Nato-maiden kanssa. Tämä ei tarkoita askelta Natoa kohti. Eikä Naton suuntaan hivuttauduta, vaan siihen liitytään, jos ollaan liittymässä, eikä Suomi ole, Niinistö sanoi STT:lle.

Hän huomauttaa, että Pohjoismaiden asevoimat harjoittelevat jo muutenkin yhdessä ja puolustusyhteistyötä kehitetään koko ajan.

– Tässä (kirjoituksessa) ei ole sinänsä mitään uutta, koska kyse on kuitenkin rauhan ajan yhteistyöstä. Missään vaiheessa ei ole ollut kyse sodanaikaisen yhteistyön aikaansaamisesta.


Niinistö korostaa, ettei Suomi uhkaa ketään eikä harjoittele mitään tiettyä maata vastaan.

Niinistö kuuli puolustusministerien sopimuksesta ensi kertaa tänään. Hänen mukaansa yleensä tapana on, että puolustusvaliokunnan puheenjohtajia informoidaan merkittävistä asioista.

Niinistö kummastelee myös sopimuksen julkistamisen ajankohtaa aivan Suomen eduskuntavaalien alla.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että onko tällä tarkoitus hämmentää Suomen vaalien loppusuoraa. Koska vaalit ovat tulossa, tälle ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Kyllähän näitä kirjoituksia maailmaan mahtuu.

Monenlaista yhteistyötä

Pohjoismaiden puolustusministerien kaavailema sopimus sisältää muun muassa sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, puolustussektorin materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista. Yhteistyötä syvennetään myös Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaat aikovat kehittää myös meri- ja ilma-alueidensa valvontaa. Tietoja vaihdetaan aktiivisesti, jotta mahdollisiin uhkiin pystytään varautumaan ajoissa.

Ensimmäisiä konkreettisia näytteitä yhteistyöstä on toukokuun lopussa Ruotsissa ja Norjassa järjestettävä Arctic Challenge -sotaharjoitus. Myös Yhdysvallat osallistuu harjoitukseen F-16-hävittäjillä.


"Venäjä ottaa aggressiona"

Puolustusasiantuntija, professori Janne Haaland Matlary sanoo lehdelle, että Natoon kuulumattomille maille Suomelle ja Ruotsille yhteistyö näyttää olevan valmistautumista sotilasliiton jäsenyyteen. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi eivät voi enää mennä lähemmäksi Natoa ilman jäsenyyttä.


– Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet järjestää sotaharjoituksensa Nato-standardien mukaisesti, mikä on askel kohti sotilasliittoa. Tällä hetkellä maiden jäsenyydelle ei ole kuitenkaan poliittista perustetta. Yleinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi pelokas, ja jäsenyys vaatisi kansanäänestystä, Norjan puolustusministeriä neuvovaan asiantuntijaryhmään kuuluva Haaland Matlary analysoi lehdessä.

Hänen mielestään on selvää, että Venäjä tulkitsee yhteistyön tiivistämisen aggressiona sitä kohtaan ja luvassa on kielteisiä reaktioita.

"Kriiseihin pitää valmistautua"

Ministerien kirjoituksen mukaan Venäjä on näyttänyt, että se on valmistautunut käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa, vaikka tämä edellyttäisi kansainvälisten lakien rikkomista. Heidän mielestään Pohjoismaiden naapurialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viimeksi kuluneen vuoden aikana Ukrainan tapahtumien seurauksena.


– Venäjän toiminta on Euroopan turvallisuuden suurin haaste. Meidän täytyy valmistautua mahdollisiin kriiseihin, ministerit kirjoittavat.

Viisikko pitää Venäjän käyttäytymistä monin tavoin huolestuttavana. Kirjoituksen mukaan se ollut haastavaa myös Pohjoismaiden rajoilla, ja lisäksi Baltian maihin on tehty lukuisia rajaloukkauksia.

– Venäjä yrittää propagandallaan kylvää eripuraa eri maiden ja järjestöjen, kuten Naton ja EU:n, välille, kirjoituksessa todetaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt