Miksi Valkoisen talon ovi ei aukea suomalaisille? ”On tapahtunut pitempiaikainen notkahdus”

Julkaistu:

Ulkoministeri Tuomioja ei päässyt tapaamaan virkaveljeään Washingtonissa, ja presidentin käynnistä Valkoisessa talossa on jo 13 vuotta.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on parhaillaan Washingtonissa.

Tuomioja ei tapaa virkaveljeään John Kerryä lainkaan vaan osallistuu Brookings-instituutin ja Suomen ulkoministeriön yhteiseen seminaariin.

Ulkoministeriöstä ja Tuomiojan esikunnasta kerrotaan, että ulkoministereiden tapaaminen ei onnistunut vaalikaranteenien vuoksi. Yhdysvaltain hallinto ei järjestä tapaamisia vieraiden kanssa, jotka käyvät omassa maassaan vaalikamppailua.

Suomen ja Yhdysvaltain johto tapaavat toisiaan lähinnä kansainvälisissä kokouksissa, ja kahdenkeskiset vierailut ovat olleet kortilla.

Tuomioja oli virkakautensa alkupuolella helmikuussa 2012 Hillary Clintonin vieraana Washingtonissa ja ulkoministeri Clinton teki harvinaisen vierailun Suomeen kesäkuussa 2012.

Suomen tasavallan presidentti on ollut Valkoisessa talossa viimeksi huhtikuussa 2002, eli 13 vuotta sitten.

Sen jälkeen Valkoisen talon ovi ei ole Suomen presidentille avautunut. Ei, vaikka Yhdysvalloissa demokraatit ja Barack Obama ovat tulleet valtaan ja Tarja Halosen kauden jälkeen paikalle tuli 2012 Sauli Niinistö.

Suhteet ovat notkahtaneet

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat notkahtaneet vuosien kuluessa.

–  Suomi-tuntemus on laskenut kylmän sodan ajoista. Myös Suomen Yhdysvaltojen-suhde on alentunut. Siinä on tapahtunut pitempiaikainen notkahdus.

– Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomi on miettinyt enemmän EU:ta poliittisesti ja Aasiaa taloudellisesti, ja Yhdysvaltain suhteet ovat jääneet pimentoon. Toisaalta Yhdysvalloista katsottuna Suomi ei ollut enää mielenkiintoinen paikka, Aaltola pohti.

 

Yhdysvalloista katsottuna Suomi ei ollut enää mielenkiintoinen paikka.

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat hyvät, mutta Aaltolan mukaan suhteen kehittymisen tiellä on Suomen ”haluttomuus olla mukana Yhdysvaltojen isoissa politiikkahankkeissa”.

– Jos Suomea vertaa vaikka Itä-Euroopan tai Baltian maihin, Suomi on näyttäytynyt haluttomana ja etäisenä. Ehkä George W. Bushin hallinnon aikana Suomi joutui paitsioon. Tähän liittyy Nato-jäsenyyden ongelmallisuus Suomessa, ja Suomessa on perinteinen suurvaltakammo, ja Suomi on esimerkiksi TTIP-kauppasopimuksessa jakautunut.

– Yhdysvalloissa on odoteltu, että Suomi reagoisi vahvemmin Yhdysvaltain näkökulmasta tärkeisiin asioihin. Ja ehkä vierailut ovat jääneet suvantoon, Aaltola arveli.

Presidentti Halonen ja ulkoministeri Tuomioja ovat tunnetusti melko kriittisiä Yhdysvaltoja kohtaan.

Presidentti Niinistö on tavannut Obamaa kansainvälisissä kokouksissa, ja Niinistö oli mukana pohjoismaiden johtajien kanssa Obaman illallisella Tukholmassa syyskuussa 2013.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt