Tyly arvio Suomen tilasta: ”Lopputulos tullut karmaisevalla tavalla eteemme” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tyly arvio Suomen tilasta: ”Lopputulos tullut karmaisevalla tavalla eteemme”

Björn Wahlroos ihmettelee Suomea, jossa elvytyksen uskotaan ratkaisevan lähes kaikki talouden ongelmat.

”Nokia-vuosina luulimme, että meillä on varaa lähes mihin vain”, Björn Wahlroos kuittaa.­

15.3.2015 8:03

Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.

Tai ”kirja kymmenestä typerästä ajatuksesta, jotka dominoivat talouskeskustelua”, kuten Björn Wahlroos kuvaa uutuuskirjaansa Ilta-Sanomien haastattelussa.

Istumme Sammon hallituksen puheenjohtajan huoneessa, johon kevätaurinko paistaa kirkkaana. Samaa ei voi sanoa Suomen taloudesta. Sen tila on synkkä. Julkinen velka ja työttömyys kasvavat kohisten, verot nousevat, eikä liene liioiteltua sanoa, että Sammon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja, alkaa olla totaalisen kypsä nykymenoon.

 Nokia-vuosina luulimme, että meillä on varaa lähes mihin vain. Nyt lopputulos on tullut todella karmaisevalla tavalla eteemme.

– Ollaan eletty pitkään pellossa, luultu että julkisen sektorin palveluja voidaan kasvattaa riippumatta siitä rahoituspohjasta, joka niille on.

– Nokia-vuosina luulimme, että meillä on varaa lähes mihin vain. Nyt lopputulos on tullut todella karmaisevalla tavalla eteemme. Suomen julkinen sektori oli viime vuonna kymmenen miljardia euroa alijäämäinen. Puhumme alijäämästä, joka on neljä kertaa isompi kuin kovimmat esitetyt leikkauslistat, Wahlroos puuskahtaa.

– Nykymenolla Suomi on kohta kuin Kreikka!

Hän muistuttaa, että Suomi ei ole yksin. Lähes koko Eurooppa potee samaa tautia.

– Se on vain iskenyt kovimmin Suomeen, hän sanoo ja viittaa Nokian, metsäteollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden ongelmiin.

– Taudille on ominaista harhaluulo, että elämme suljetussa maailmassa, jossa palkanmuodostusta määrää sinänsä hirveän kunnioitettavat sosiaaliset tavoitteet. Elämme avoimessa maailmassa, jossa kilpailukyky on pakko ottaa huomioon.

 Keynesiläinen elvytys on kuin torakka. Se ilmestyy aina takaisin riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se huuhdellaan wc:stä alas.

Wahlroosin harmin taustalla kummittelee brittiläinen talousoppinut John Maynard Keynes(1853-1946), jota hän kirjassaan kuvaa ”luultavasti maailman vaikutusvaltaisimmaksi taloustieteilijäksi”. Tai paremminkin Wahlroosin maalitauluna ovat Keynesiä tulkitseva keynesiläinen koulukunta. He kun uskovat, että valtiolla on oltava vahva rooli talouden laskusuhdanteissa.

– Keynesiläinen elvytys on kuin torakka. Se ilmestyy aina takaisin riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se huuhdellaan wc:stä alas, Wahlroos maalaa kirjassaan.

”Tuhoisimmat verot täytyy saada kunnolla alas ja samaan aikaan leikata julkisia menoja”, Wahlroos sanoo.­

Wahlroosista keynesiläisyydestä on tullut ”sekatalouden valtionuskonto”, josta Suomenkin ongelmat pitkälti johtuvat. On otettu velkaa ja elvytetty. Ei toimi, koska kireä verotus, joustamattomat työmarkkinat ja anteliaat sosiaalituet huolehtivat siitä, ettei työn tekeminen, työn teettäminen ja investoiminen houkuta. Talous ei kasva.

– Jos Keynes tuotaisiin tänne Pietarin porttien takaa, niin olen varma, että hän sanoisi, mitä pelleilyä tämä on. Tässä ei ole järjen häivää. Ei hän olisi koskaan kannustanut ketään rakentamaan pysyviä alijäämiä ja valtavaa velkavuorta.

Wahlroosin mukaan samalla tavalla väärin ajatellaan Pekka Kuusen1960-luvulla luomaa sosiaalipolitiikan mallia.

 Tuhoisimmat verot täytyy saada kunnolla alas ja samaan aikaan leikata julkisia menoja.

– Jos Kuuselta kysyttäisiin nyt, voiko veroaste ylittää 50 prosenttia, niin hän olisi varmasti sanonut, että sellainen yhteiskunta ei enää ole hyvinvointiyhteiskunta.

Wahlroos korostaa, että Suomen talouden tulevaisuus näyttää tänään aivan toiselta kuin 10 vuotta sitten.

– Edessä on valtava määrä suuria ja osin kipeitä muutoksia. Tuhoisimmat verot täytyy saada kunnolla alas ja samaan aikaan leikata julkisia menoja, hän kommentoi.

Verot alas ja leikkauksia

Björn Wahlroos tervehdyttäisi Suomen talouden alentamalla veroja ja leikkaamalla julkisia menoja. Hänen kritisoi voimakkaasti Suomessa vallitsevaa ”kamreerimaista” suhtautumista verojen alentamiseen.

– Luullaan, että kun veroprosenttia nostetaan, niin verotulot nousevat samalla määrällä. Ei se niin mene.

Hän havainnollistaa asiaa ns. Lafferin käyrällä.

– Alamme olla jo tasangon huipulla. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa veronkorotukset eivät enää juuri tuo lisää rahaa, pikemminkin päinvastoin.

Wahlroos alentaisi etenkin ”tuhoisimpia veroja”.

– Työn verotusta on voimakkaasti kevennettävä, ennen kaikkea alapäässä kasvattamalla työtulovähennystä, jotta syntyy voimakas kannustin lähteä duuniin, jopa vähän heikommin bruttoehdoin.

Hän alentaisi myös yritys- ja pääomaveroja, jotta Suomessa ja Suomeen kannattaisi investoida ja sijoittaa.

– Yritysten osalta kuuteen vuoteen ole kunnolla investoitu, hän huomauttaa.

Leikkaukset hän kohdistaisi ennen kaikkea kehitysapuun ja sosiaalietuuksiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?