Pajatson maailmanmestari joutui tiukkaan paikkaan – silti edes nyrkinisku ei tepsinyt

rac

Julkaistu:

Katso ISTV:n videolta, kun pajatson pelaamisen maailmanmestari antaa tyylinäytteen kultaisesta kosketuksestaan 50 pennin jassolla.
MM-tittelin 2007 voittanut Jukka-Pekka Kumpulainen suri RAY:n päätöstä sammuttaa virta viimeisestäkin virallisesta pajatsosta Suomen niemellä. Mutta hän toipui nopeasti ja totesi, ettei aio lopettaa koskaan pelaamista.

– Minulla on oma pajatso. Teen sen kanssa kymmenen messukeikkaa vuodessa ympäri Suomen, Kumpulainen kertoi.

– Yleisömenestys on taattu joka paikassa. Jonot vaan kiemurtelevat, kun ihmiset haluavat päästä pelaamaan ja haastamaan minut.

Kumpulaisen haastecup on seuraavanlainen: hän ja haastaja lyövät koneeseen viisi 50-pennistä. Eniten tienannut voittaa. Etu- ja takaressu ovat 50 pennin arvoisia.

Jos amatööri sattuu voittamaan mestarin, hänelle luovutetaan diplomi. Viikonlopun messukeikan noin tuhannesta haastajasta vain parikymmentä saa diplominsa.

– Koska kyseessä on taitolaji, tuurilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, Kumpulainen kertoo.

MM-mies heittää puheidensa katteeksi tilastoja:

– Treenasin MM-kisoihin kaksi tuntia päivässä. Löin 50 000 kertaa kolikon koneeseen. Siinä oli sormi rakoilla.

– Minulla oli sponsori ja kaksi valmentajaa, fyysinen ja psyykkinen, Kumpulainen sanoo ja kertoo treenaavansa edelleen puolitosissaan.

Yrittäjänä toimiva Kumpulainen ei elätä itseään pajatsonäytöksillä. Hänellä on muitakin onkia vesillä. Rakkain kaikista on kuitenkin jasso.


ISTV:n haasteen Kumpulainen ottaa hymyillen vastaan. Se on siis mies miestä vastaan, viiden kolikon kisa. Katso videolta, kuinka tiukoille kamppailu menee. Edes hellä nyrkinisku koneeseen ei auta.

(Katso myös: Ovela pajatsohuijaus piinasi RAY:tä pitkään – kolme kikkaa, joilla huijarit tyhjensivät jasson)

Kansanterveydelle 1,5 miljardin tuplajättipotti

Viimeinen pelikäytössä ollut pajatso suljettiin Helsingin Kaivopihalla keskiviikkona. Suomen Raha-automaattiyhdistys on vähentänyt tasaisesti pajatsojensa määrää Suomessa. Syy on yksinkertainen: yleisö ei enää syydä niihin rahojaan. Ei ihme, sillä viimeiset laitteet olivat elektronisia vempaimia, joissa ei voinut jännittyneellä katseella seurata kolikkojen iloista pomppimista.

– Me seuraamme aikaamme. Pelaamisen tulevaisuus on näissä, RAY:n liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen sanoi ja näytti tablettitietokonettaan.

– Mutta muistamme aina lämpimästi pajatsoja, sillä ne ovat tuottaneet kansanterveydelle 1,5 miljardia euroa, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski hehkutti.

Suomen ensimmäinen pajatso on 1920-luvulta. 1958 lanseerattu 20 pennin pajatso oli jo hyvin suosittu, mutta varsinainen jassobuumi syntyi 50 pennin pelikoneen yleistyttyä (1967-1990).

Lauri Martin suunnittelemia 50 pennin pajatsoja oli Suomessa parhaimmillaan 8 500 kpl. Kaikki pennijassot poistuivat käytöstä vuoteen 1990 mennessä. Ne korvasi markan pajatso (1976-1993).

Tämän jälkeen siirryttiin kehitettiin euroilla toimivat laitteet ja pajatsot muuttuivat pikku hiljaa elektronisiksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt