Tällaiset ovat Suomen erikoisjoukkojen pääsykokeet – yksikään nainen ei ole koskaan läpäissyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällaiset ovat Suomen erikoisjoukkojen pääsykokeet – yksikään nainen ei ole koskaan läpäissyt

Viime vuonna Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille osallistuvat taivalsivat 80 kilometriä kahden vuorokauden aikana ja olivat psykologien arvioitavina.

9.3.2015 16:48

Pitkälle koulutettujen erikoisjoukkojen merkitys on noussut Ukrainan sodan sytyttyä, kun Venäjä käytti erikoisjoukkojaan Krimillä niin sanotussa hybridisodassa, uutisoi Helsingin Sanomat viikonloppuna.

Tämän yhteydessä nousi esille myös Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi, jonka kautta puolustusvoimat värvää sotilaat erikoisjoukkojen palvelukseen.

Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssi järjestetään kerran vuodessa ja kurssille valitaan 10–15 oppilasta noin sadan pyrkijän joukosta. Useimmat heistä ovat suorittaneet varusmiespalveluksen laskuvarjojääkärinä tai taistelusukeltajana, vaikkei se olekaan varsinaisena pääsyvaatimuksena.

Hakijalta edellytetään sitä, että hän on suorittanut 347 päivää kestävän varusmiespalveluksen ja on iältään alle 25-vuotias. Poikkeustapauksissa kurssille voidaan valita myös 25–30-vuotias hakija.

– Tämä lähtökohta on määritelty ihan sen takia, että jos hakija valitaan meille, hänellä on mahdollisuus parhaimmillaan jopa 15 vuoden palvelukseen. Fysiikka alkaa kuitenkin lähteä alta 35 ikävuoden jälkeen ja hyvä fyysinen suorituskyky on erikoisjääkärille edellytys, sanoo Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Petri Mattila.

Sama koe kuin laskuvarjojääkäreille

Pääsykoe erikoisjoukkokurssille on kaksiosainen.

Ensimmäinen pääsykoeosio järjestettiin tänä vuonna tammikuussa ja pääsykoe on sama kuin niille, jotka haluavat suorittaa varusmiespalveluksensa laskuvarjojääkärinä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saadakseen täydet pisteet fyysisistä testeistä hakijan on pystyttävä tekemään 48 vatsalihasliikettä minuutissa ja hypättävä vauhditonta pituushyppyä 2,4 metriä.

Pääsykokeisiin kuuluu myös reppujuoksu sisähallissa, jossa juostaan kymmenen kilon reppu selässä viisi kilometriä. Viimeiseltä kolmelta kilometriltä otetaan aika ja maksimipisteet saa, jos juoksee kolme kilometriä 12 minuuttiin.

Psykologit mukana

Jos hakija läpäisee ensimmäisen osan, hän pääsee erikoisjoukoille räätälöityyn, pääsykokeiden toiseen osaan. Toiseen osioon valikoituu noin 50–60 hakijaa.

Eversti Mattila kertoo, että pääsykokeiden toinen osio kestää neljä päivää ja tänä vuonna se järjestetään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Hakijat aloittavat neljän päivän rykäisyn psykologisella kokeella, joka on kehitetty nimenomaan erikoisjoukkokurssia varten. Vastaukset lähetetään Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen psykologeille analysoitavaksi.

80 kilometriä kahdessa vuorokaudessa

Sen jälkeen edessä on vähintään kaksi vuorokautta kestävä marssitaival joko jalan tai suksilla, lumitilanteesta riippuen. Tämän kahden vuorokauden aikana hakijat käyvät läpi erilaisia rasteja, joilla testataan sitä, kuinka selkeästi hakijat pystyvät toimimaan fyysisen rasituksen alla ja vähällä unella. Näillä rasteilla hakijoiden edesottamuksia seuraavat paitsi puolustusvoimien henkilökunta, myös psykologit.

– Viime vuonna hakijat kulkivat jalan noin 80 kilometriä kahden vuorokauden aikana. Kaikille jaetaan matkan aluksi samanlainen varustepaketti, joka painaa noin 30 kiloa. Suoritettavat rastit ovat sellaista perussotilaskoulutusta, jotka liittyvät ensiapuun ja etenemiseen maastossa.

– Rastit suoritetaan 8–12 hengen ryhmissä ja suorituksia arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin hakijat toimivat ryhmässä ja millaisen roolin he ryhmässä ottavat. Erityisesti erikoisjoukoissa ihminen on materiaalia tärkeämpää ja laatu korvaa määrän; siellä ryhmän etu on asetettava oman edun edelle.

Lopulta hakijoista 10-15 valitaan 12 kuukautta kestävälle erikoisjoukkokurssille. Valitut suorittavat kurssin sopimussotilaina, eli heidän keskimääräinen palkkansa ilman lisiä on kurssin aikana noin 1 600 euroa kuukaudessa.

Ei yhtään naista

Tänä vuonna hakijat saavat kuulla huhtikuun loppuun mennessä, valittiinko heidät kurssille vai ei. Mattila korostaa, että kaikki hakijat ovat hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa, eikä valinta aina kohdistu fyysisesti ylivoimaisimpaan hakijaan.

– Tärkeintä on valita joukosta meille kaikkein soveltuvimmat hakijat. Hakijan henkinen tasapaino on erittäin merkittävässä roolissa.

Erikoisjoukkokurssin fyysisistä vaatimuksista kertoo kuitenkin jotain se, ettei yksikään nainen ole koskaan läpäissyt pääsykokeita. Laskuvarjojääkärikoulutuksen on tähän mennessä suorittanut vain yksi nainen ja se tapahtui 1990-luvun puolivälissä.

– Olemme käyneet tästä jonkin verran keskustelua, sillä etenkin kriisinhallintatehtävissä olisi etua siitä, jos meillä olisi myös naispuolisia erikoisjääkäreitä. Niillä alueilla kuitenkin kohdataan myös naispuolista väestöä.

– Ruotsissa asia on ratkaistu niin, että erikoisjoukkoihin pyrkiville naisille on tehty fyysiset kokeet jonkin verran helpommiksi. Me emme ole tehneet vielä mitään päätöksiä, mutta tällaisestakin on kyllä keskusteltu.

Yllä oleva video suomalaisista erikoisjoukoista on julkaistu HSTV:ssä 7.3.2015

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?