Tutkija EU-armeijasta: ”Taloudellisesti järkevää”

Julkaistu:

Turvallisuuspolitiikka:
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei hämmästy presidentti Sauli Niinistön tuesta ajatukselle EU-armeijasta.
– Ei tämä kauheasti hämmästytä. Suomen poliittinen johto on omaksunut viimeiset kymmenen vuotta aika myötäsukaiset kannat EU:n puolustusyhteistyön syventämiselle, kommentoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen Ilta-Sanomille presidentti Sauli Niinistön ilmoitusta, että tämä kannattaa EU:n yhteisen armeijan kehittämistä.

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Juncker sanoi tänään sunnuntaina ilmestyneessä saksalaislehden Welt am Sonntagin haastattelussa haluavansa Euroopan unionille oman armeijan. Tiilikainen pitää presidentin tuenosoitusta selkeänä kantana.

– Hän (Niinistö) on aikaisemminkin puhunut kampanjoissaan eurooppalaisesta Natosta ja antanut ymmärtää, että hän on eurooppalaisen puolustusyhteistyön kannattaja.

”Yhteinen puolustus olisi iso muutos”

Tiilikaisen mukaan unionin yhteispuolustusta on jonkin verran pohdittu viime vuosina huonon taloustilanteen valossa.

– Olisi taloudellisesti järkevää, että jokaiselle EU-maalle ei rakenneta omaa puolustusjärjestelmää, vaan lyödään hynttyyt yhteen ja alettaisiin rakentaa puolustusta eurooppalaiselle pohjalle, mikä olisi iso muutos nykyiseen.

Tiilikaisen mukaan EU:n yhteispuolustuksen suhteen on vietetty viime vuodet hiljaiseloa.

– Se (yhteinen puolustus) on ollut erilaista, asteittaista tiivistämistä. Tämä on Junckeriltakin yllättävä ulostulo, että nyt palataan aikaisempiin suunnitelmiin.

EU-puolustus paperilla?

Euroopan unionin yhteispuolustuksen on yleisesti pilkattu merkitsevän sitä, että EU on vihollista rajalla vastassa julkilausuman kanssa.

Tiilikainen muistuttaa Junckerin puhuneen armeijasta ja puolustusjärjestelmästä.

– Silloin oltaisiin aika kaukana siitä, missä nyt ollaan. Aika paljon pitäisi asioiden edetä tästä, kun nyt EU:lla on kriisinhallinta- ja rajavalvontayhteistyötä sekä terrorismin torjuntaa, mutta ei varsinaista aluepuolustusta, hän sanoo.

Ukrainan kriisi jouduttaa

Puheita Euroopan unionin yhteisestä puolustuksesta vauhdittaa myös käynnissä oleva Ukrainan kriisi.

– Venäjä haastaa eurooppalaisia arvoja ja EU:n perusolemusta. Retoriikkaa tiivistetään myös täältä päin.

Tiilikainen pitää EU:n puolustusyhteistyöstä puhuttaessa keskeisenä kysymystä sotilasliitto Natoon kuuluvien maiden suhtautumista avaukseen.

– Eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittymistä on jarruttanut se, että pääosa EU-maista on puolustusliitossa Naton kautta. Sen vuoksi ei olla nähty tarpeelliseksi rakentaa vastaavaa järjestelmää EU:iin, Tiilikainen sanoo.

– Jos Junckerin esityksen suuntaisesti lähdettäisiin kulkemaan, niin mikä näiden kahden järjestelmän (EU-puolustus ja Nato) suhde on?

Junckerin avausta ja Niinistön tuenosoitusta Tiilikainen pitää ”raikkaana”.

– Suomi on viimeisten kuukausien kanssa pitänyt kaikkia optioita esillä: puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja Nato-kumppanuuden syventämistä. Se, mikä kansallisesta keskustelusta vielä puuttui, on eurooppalaisen puolustuksen nykytila ja sellaisen mahdollisuus, Tiilikainen toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt