Kotimaa

EU ei uskonut, että suomalaiset joisivat tätä – nyt jo yli 400 turhaa kuolemaa

Julkaistu:

Myrkky
EU-jäsenyyden tuomat metanolimyrkytykset ovat vieneet jo yli 400 suomalaisen hengen.
Viranomaisten mukaan Suomessa on kuollut yli 400 ihmistä metanolimyrkytyksiin.

Ne johtuvat EU:n lainsäädännöstä, joka sallii metanolia sisältävien tuotteiden, kuten tuulilasinpesunesteiden vapaan myynnin.

Ennen EU-jäsenyyttä metanolituotteiden myynti oli Suomessa tarkkaan rajoitettua. EU:ssa puolestaan myytiin jo tuotteita, jotka sisälsivät myrkkyalkoholeihin kuuluvaa metanolia.

Suomi yritti saada jäsenyysneuvotteluissa poikkeusluvan kieltää metanolin myynnin myös EU:n jäsenenä. Suomi pelkäsi jo tuolloin, että metanolia sisältävien juotavissa olevien tuotteiden vapaa myynti tulee lisäämään rajusti kuolemaan johtavia metanolimyrkytyksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen ei osallistunut jäsenyysneuvotteluihin reilut 20 vuotta sitten, mutta on kuullut vanhemmilta kollegoiltaan metanolikiistasta. Tuolloin EU:n puheenjohtajamaana toimi Kreikka.

– Euroopan komissio ja puheenjohtajamaa eivät uskoneet, että Suomessa joku joisi metanolia. He totesivat, että pakkauksissahan on pääkallon kuva. Uhkaa ei pidetty todellisena ja Suomi ei saanut vaatimuksiaan läpi, Tuominen kertoo.

– Kuolleisuus metanolimyrkytyksiin kymmenkertaistui yhdessä vuodessa EU-jäsenyyden myötä, Tuominen jatkaa.

Ennen vuoden 1995 alussa alkanutta EU-jäsenyyttä Suomessa kuoli metanolimyrkytykseen muutama ihminen vuodessa.

 

Kuolleisuus metanolimyrkytyksiin kymmenkertaistui yhdessä vuodessa EU-jäsenyyden myötä.

EU-jäsenyyden jälkeen vuoteen 2011 mennessä Suomessa oli kuollut viranomaisten mukaan 431 ihmistä metanoliin. Viranomaisarvion mukaan 389 kuolemantapausta olisi voitu välttää, jos metanolia ei olisi ollut vapaasti saatavilla.

– 389 ylimääräistä, turhaa kuolemaa, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Ilkka Ojanperä toteaa.

Turhia kuolemantapauksia on kertynyt lisää viime vuosina niin, että määrä on jo yli 400 kuolemaa.

Professori Ojanperän yksikkö ylläpitää tilastoja metanolikuolemista Suomessa. Ojanperän mukaan tilanne helpotti vuonna 2011, jolloin metanolituotteet siirrettiin kaupan hyllyiltä lukkojen taakse.

– Viime vuosina kuolemantapauksia on ollut kymmenkunta vuodessa.

Kuolemat eivät ole siis hävinneet kokonaan, koska kaikissa metanolia sisältävissä tuulilasinpesunesteastioissa ei ole mainintaa metanolista.

– Tällöin tuote voi olla myynnissä normaalisti kaupan hyllyllä. Tämä on tietysti lainvastaista. Mutta tällaisia tapauksia on tullut esiin valvonnassamme, neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen STM:stä toteaa.

Suomi onkin auttanut nyt Puolaa, joka teki tammikuussa EU:n kemikaalivirastolle esityksen metanolin myynnin rajoittamisesta.

Puola kärsii samasta ongelmasta kuin Suomi.

Jo pieni annos metanolia voi tappaa

Alkoholin ongelmakäyttäjät eivät välitä, sisältääkö tuulilasinpesuneste humalan aiheuttavaa etanolia eli tavallista alkoholia vai myrkyllistä metanolia.

Metanoli on hengenvaarallista jo hyvin pieninä annoksina. Metanoli muuttuu myrkylliseksi, kun se hajoaa ihmisen elimistössä. Myrkylliset hajoamistuotteet ovat formaldehydi ja muurahaishappo.

Metanolin myynti juotavassa muodossa kiellettiin Suomessa sotien aikaan 1940-luvulla, kun joukko helsinkiläisiä kuoli metanolimyrkytyksiin.

Metanolin sijaan käytettiin denaturoitua eli juomakelvottoman pahanmakuiseksi muutettua alkoholia aina EU-jäsenyyteen asti.

Ihmisen elimistö ei hajota lainkaan metanolia, jos etanolista aiheutuva humalatila on yli yhden promillen luokkaa. Mutta kun humalatila laskee, metanoli alkaa hajota myrkyiksi. Metanolimyrkytystä hoidetaankin pitämällä potilaan humalataso yli yhden promillen usean päivän ajan.