816 suomalaista kaatui yhdessä päivässä - kartta: täällä koettiin talvisodan verisimmät tunnit

Venäläiset olivat tulleet jääkentän yli avorivissä ja yllättäneet suomalaiset karulla tavalla: Viipurinlahden jää kantoi panssarivaunuja. Niitä oli ihan liikaa, kymmeniä.

Haavoittuneita evakuoidaan Kuhmossa.

| Päivitetty

Talvisodan aikana oli tullut jo monta pahaa paikkaa vastaan, mutta nyt 6.3.1940 tilanne näytti jo erittäin huonolta Viipurinlahden länsirannalla. Venäläiset olivat jo saaneet mantereelta sillanpääaseman, joka uhkasi Viipuri-Helsinki-maantietä.

Suomalainen hiihtopartio Viipurinlahdella. Metsämaasto sopi puolustajille paremmin kuin aukeat rannat.

Suomalaiset lähtivät aamuyöstä kovaan vastahyökkäykseen. Miehet olivat uupuneita, taistelun johtaminen erittäin sekavaa. Neuvostoliittolaisten eteneminen saatiin pidettyä jotenkin aisoissa vain vaivoin. Tappiot olivat kovat molemmin puolin.

Siitä tuli hyvin, hyvin verinen päivä.

6.3.1940 suruviestejä lähetettiin ympäri Suomea enemmän kuin koskaan sodan aikana. Viipurinlahden alueella, Säkkijärven pitäjässä, sankarivainajia tuli yhdessä päivässä pari sataa. Pahoin kärsineissä yksiköissä oli sotilaita varsinkin Helsingistä ja ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

Pahin tragedia nähtiin Laatokan pohjoisrannalla, jossa puna-armeija päätti pyyhkäistä kartalta Laatokan saarissa Kitilän suurmottia vartioineet suomalaiset.

Impilahden pitäjään kuuluneeseen Petäjäsaareen ja lähisaariin ammuttiin tuhansia kranaatteja, jotka tekivät rumaa jälkeä kallioisessa maastossa. Sitten tulivat tankit ja jalkaväki.

Suomalaisia joukkoja Säkkijärvellä maaliskuussa 1940.

Pelkästään Petäjäsaaressa kaatui kahdeksan tunnin taistelussa 117 suomalaista. Saaresta ei pelastunut kuin muutama taistelija, ruumiit jäivät kentälle.

TALVISODAN verisimpään päivään kiinnitti huomiota myös historioitsija Teemu Keskisarja viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Tolvajärven jälkeen (Siltala). Hänen mukaansa venäläiset taistelivat maaliskuussa 1940 paljon paremmin kuin talvisodan alussa. Toisaalta suomalaisilla ei ollut reservejä vaihtamaan etulinjasta väsyneitä sotilaita.

Partio lähtee tuhoamaan vihollistankkia.

Vihollistankkeja piti tuhota kasapanoksilla ja polttopulloilla tykkien puutteen takia.

Jos Suomen puolustus olisi pettänyt Viipurinlahdella, olisi Viipuriin voitu iskeä selkäpuolelta, ja hyökkäystä olisi voitu jatkaa Helsinkiin. Rintama natisi pahimmillaan aivan luhistumispisteessä, mutta ei katkennut.

– Suomalaisten taistelumoraali ei murtunut, vaikka fyysisesti joukot olivat lopussa, Keskisarja tiivistää.

KESKISARJA kertoo, että 6.3.1940 kiivaita taisteluita käytiin monella rintamalla. Siksi päivästä tuli historiallisen synkkä.

– Äyräpäässä (keskellä Karjalan Kannasta) taisteltiin koko maaliskuu, Petäjäsaari menetettiin ja Kuhmossa alkoi venäläisten vastahyökkäys.

Täydennysmiehiä on saapunut maaliskuussa 1940 Kuhmon rintamalle.

Kuhmossa suomalaiset olivat motittaneet neuvostodivisioonan moneen pieneen mottiin. Suomen ja koko sodan kannalta rintama oli oikeastaan merkityksetön, tilanne oli vakaa. Silti mottitaisteluissa kaatui lähes 50 suomalaista verisenä päivänä.

Historioitsija Teemu Keskisarja.

– Siellä suomalaisia komensi eversti Hjalmar Siilasvuo, joka halusi toistaa menestyksensä Raatteen tien taistelussa. Kuhmossa venäläiset vain kestivät paljon paremmin pakkasta kuin Suomussalmella.

PETÄJÄSAAREN totaalinen tappio vaikutti siihen, että 6.3.1940 kaatuneista melkoinen osa oli samassa saaressa kaatuneita rantasalmelaisia. Heitä kuoli kyseisenä päivänä peräti 49. Lähes kaikki ovat kaatuneet Impilahden pitäjässä, jossa oli useita taistelupaikkoja Nilsiäläisiä kaatui samana päivänä 27.

Helsinkiläisten yhden päivän tappiot olivat peräti 81 kaatunutta, joista suurin osa tuli Viipurinlahdella. Helsinkiläisiä kaatui myös erityisesti Viipurin ympäristössä, Äyräpäässä ja Taipaleenjoella.

Alla olevaan taulukkoon kerätyt tiedot kaatuneista perustuvat Kansallisarkiston Sodissa 1939-1945 kaatuneiden tietokantaan. Kotipaikaksi on merkitty se tieto, joka lukee tietokannassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?