Bisquit: Irti arjesta

”Tyystin omanlaisensa ja lajissaan ehdottoman ainutlaatuinen irtaantumisen alalaji on järjestäirtaantumiskokemus”, kirjoittaa Bisquit.

6.3.2015 6:08

Paranormaalikot kertovat tietyistä hengenkokemuksistaan normaalisti(?) ruumiistairtaantumisina, jos kohta suositeltavampaa olisi ehkä sittenkin puhua irtaantumisesta asianomaisen kokijan kehosta.

Ruumis, niin kieliopillisesti korrekti sana kuin se muuten onkin, saattaa nimittäin tuoda erehdyttävästi mieleen ns. Chicagon koulukunnan, jonka piirissä semmoisista päästiin tarpeen vaatiessa irti hyvinkin robustein keinoin.

Omasta kehostairtaantumisestaan on kertonut useampaankin otteeseen muun muassa Vesa-Matti Loiri.

Irtaantumista omakohtaisesti läpikäymättömän on mahdotonta kuvitella mitään noin ainutlaatuista elämystä.

Ilmiötä kokemattoman täytyy siis vaan tyytyä sivusta toivomaan, että edes asianomainen omanäkijä on henkilökohtaisesti ollut tyytyväinen tuolloin näkemäänsä.

Luonnontieteellä on todennäköisesti tarjolla näille itsensä itsensä ulkopuolelta näkemisille pätevä fysiologis-biologinen selitys.

Esteetikolle sama aistikokemus näyttäytyy ennen muuta spiritualistisena omakuvana, eräänlaisena hengentieteellisenä selfienä.

Tyystin omanlaisensa ja lajissaan ehdottoman ainutlaatuinen irtaantumisen alalaji on järjestäirtaantumiskokemus.

Järkeen liitetään usein myönteisessä mielessä adjektiivi kylmä kuvastamaan pelkistettyä, johdonmukaisuutta häiritsevistä tunteista vapaata rationaalisuutta.

Luovalle mielelle järki on kylmä toisella tavalla: sielun kalsea selli, jossa mielikuvitus viruu aikaansaamattomuuteen kammitsoituna.

Järjestäirtaantumiskokemuksesta lisää muutaman kappaleen kuluttua.

Kuten alussa jo tuli mainituksi, ruumis nostaa pelkkänä sanana pintaan ikäviä mielleyhtymiä, mutta ei kyllä järin mukavalta tunnu puhuminen tappamisestakaan.

Tämä on huomattu muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä, jossa kyseiselle peruuttamattomalle toimenpiteelle on kehitetty kätevän eufemistinen vaihtoehto kannanhoito.

Tosin Suomessa asiassa ei ole päästy vielä vapaassa luonnossa tehtäviä eläintestejä pitemmälle.

Sen sijaan useimmissa länsimaissa vallitsevan käsityksen mukaan Venäjällä kannanhoito on jo ollut pitkään aktiivikäytössä.

Kannanhoidollisten toimenpiteiden sanotaan siellä kohdistuneen ennen muuta federaation poliittiseen oppositioon, lännessä toisinajattelijoiksi kutsuttuihin kansalaisaktiiveihin.

Kremlin poliittinen johto ei ole tällaista opposition kannanhoitoa myöntänyt.

Sen sijaan virallisella taholla on esitetty asiaan liittyviä tulkintoja ja vaihtoehtoja, joista olisi hyvä saada edes jonkun venäläiseen järjestäirtaantumiseen perehtyneen asiantuntijan lausunto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?