Sivistysvaliokunta torjuu ruotsin opiskelun valinnaistamisen

Julkaistu:

Perusteina yleissivistys, koulutuksen tasa-arvo.
Kansalaisaloite ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi tulee hylätä, katsoo eduskunnan sivistysvaliokunta.

Valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen, jonka saavuttamisesta koulujärjestelmän tulee huolehtia. Ruotsin kielen pakollisuudesta luopuminen heikentäisi valiokunnan arvion mukaan myös koulutuksellista tasa-arvoa.

– Olemme käsitelleet aloitetta valiokunnassa vain koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta, emme perustuslain eikä kielellisten perusoikeuksien näkökulmasta, puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) selvitti.

Seuraavaksi valiokunnan mietintö etenee eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi. Eduskunta joutuu myös äänestämään asiasta, sillä perussuomalaiset on jättänyt mietintöön vastalauseen, jossa esitetään kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Niukasti äänin 9–8 valiokunta hylkäsi keskustan sekä kokoomuksen Pauli Kiurun ja Sanna Lauslahden muotoileman lausuman. Sillä kehotettaisiin valtioneuvostoa selvittämään edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.

– Vielä on mahdollista, että tämä menee eduskunnan istuntosalissa eteenpäin, keskustan Tuomo Puumala uskoi.

"Tarvittaessa uusi aloite"

Kansalaisaloitteen alullepanijan, Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila sanoi, että ruotsin opiskelun pakollisuudesta luopumiseen palataan tarvittaessa uudelleen.

– Periksi ei anneta. Jos aloite nyt hylätään, pyrin siihen, että asiasta tehdään uusi kansalaisaloite. Saattaa tarvita vielä kypsyttelyä, jotta kansan enemmistön kanta voisi toteutua.

Rostilan mukaan on hyvä, että eduskunta äänestää ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi.

– Näin edustajat joutuvat kantamaan vastuunsa. Tilivelvollisuus politiikassa kasvaa, äänestäjät tekevät vaaleissa johtopäätöksensä.

Vapaan kielivalinnan aloitteeseen kerättiin yli 60 000 nimeä. Aloitteen mukaan minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät olisi järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä.

Raija Vahasalo toivoi harkittavaksi sitä, voitaisiinko kansalaisaloitteiden käsittelyn sidos vaalikausiin purkaa, koska ne eivät ole missään tekemisissä hallituksen esitysten kanssa. Tällöin kansalaisaloitteet eivät raukeaisi vaalikauden päättyessä, jos niiden käsittely on kesken.