Etelä-Karjalassa onnistuttiin siinä, mihin koko Suomi pyrkii

Vuosien ajan sote-ratkaisua epätoivoisesti etsineiden päättäjien on syytä suunnata katseensa Etelä-Karjalaan.

Sotea valmistellut Kansanterveyslaitoksen entinen johtaja Jussi Huttunen pitää Etelä-Karjalan kuntayhtymään perustuvaa Eksote-mallia esikuvana koko maalle. Kuvassa Etelä-Karjalan keskussairaala.

22.2.2015 18:38

Näin kehottaa sote-uudistuksen valmisteluun osallistunut professori ja Kansanterveyslaitoksen entinen johtaja Jussi Huttunen, joka näkee Etelä-Karjalan kuntayhtymään perustuvan Eksote-mallin esikuvana koko maalle.

– Pidän tätä mallia erittäin hyvänä, ja uskon sen olevan pohjana tässä uudistuksessa, Huttunen sanoo.

EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta tyrmäsi perjantaina hallituksen valmistelevan sote-esityksen ristiriitaisena perustuslain kanssa.

– Riita on syntynyt siitä, kuinka hallinto ja rahoitus järjestetään. Näihin asioihin kohdistuu myös perustuslakivaliokunnan kritiikki, Huttunen sanoo.

Toiminnallisesta mallista sen sijaan vallitsee jo varsin hyvä yhteisymmärrys. Lähtökohtana on, että riittävän suurella alueella perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut kerätään saman katon alle tehokkuuden ja säästöjen saamiseksi.

– Monet kunnat valmistelevat jo tällaista mallia nykyisen lainsäädännön puitteissa.

MISTÄ Eksotessa sitten on kyse?

Eksote on kuntayhtymä, jolta Lappeenranta ja kahdeksan naapurikuntaa ostavat palvelunsa omien tarpeidensa mukaan: perusterveydenhuoltoa kuin hammashuoltoa, sairaalapalveluita, perhepalveluita kuin vanhustenhuoltoakin.

– Aluksi oli vaikeuksia, mutta nyt kunnat ovat ihan tyytyväisiä, kehuu Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Pohjana toimii nykyinen sairaanhoitopiiri. Toimintaa johtaa 13-henkinen hallitus, jonka valitsee 28-henkinen valtuusto.

SÄÄSTÖJEN löytämisessä tärkeintä on Itkosen mukaan integraatio.

– Meillä on vain yksi toimitusjohtaja, yhdet palvelujohtajat, yhteinen strategia ja budjetti. Kaikki henkilökunta on meidän palveluksessamme, Itkonen selittää.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen voi olla ylpeä kuntayhtymän saavutuksista. Esimerkiksi lasten kiireelliset sijoituspäätökset ovat vähentyneet reilusti.

Tämä mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen. Esimerkiksi tietojärjestelmiä on koko alueella vain yksi.

Eksote on myös panostanut ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen niin sosiaali- kuin terveyspuolellakin.

Osa tätä on lasten- ja nuortentalo, jossa kaikki lasten ja nuorten palvelut samassa paikassa.

– Sinne saa jokainen tulla ilman lähetettä heti kun siltä tuntuu. Sitten selvitetään, kenen apua tarvitaan, Itkonen selittää.

TULOKSET ovat olleet hämmästyttäviä.

– Vuonna 2011 meillä oli 94 kiireellistä lasten sijoituspäätöstä. Viime vuonna enää 46.

Myös kotona annettavan kuntoutuksen lisääminen on Itkosen mukaan tuonut jo miljoonasäästöt.

Itkonen pitää Eksoten mallia käytännössä ainoana vaihtoehtona sote-uudistukselle.

Suunnitelmaa, jossa vastuu palvelujen järjestämisestä jaetaan kuntien ja valtion kesken, hän pitää kaikkein huonoimpana.

– Se olisi karmeinta, mitä sotelle voi tapahtua.

KAIKILLE kunnille Etelä-Karjalan malli ei sovi.

– On alueita, jotka eivät ole tätä mieltä ja joilla on järjestämistä vaikeuttavia erityispiirteitä, kuten Uusimaa, Jussi Huttunen sanoo.

Myös Suomen Lääkäriliitossa ollaan kannatettu suurempia, noin miljoonan henkilön järjestämisalueita. Liitossa myös halutaan palvelujen tuottaminen ja järjestäminen selkeämmin erilleen toisistaan.

– Eksoteen pohjaava malli ei tuo sitä mitä on lähdetty hakemaan, eli uuta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

– Eksoten malli on askel parempaan, mutta ei mikään maali, hän kiteyttää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?