Kirja: Tätä Suomen Nato-jäsenyys vaatisi – 2000-5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin

Julkaistu:

Suomen osuus Nato-joukoista vaihtelisi kahden jalkaväkipataljoonan ja prikaatin välillä, kertoo komentaja Juha-Antero Puistola Ilta-Sanomille.
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaatisi noin 2 000–5000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin. Komentaja Juha-Antero Puistola Puolustusvoimien tutkimuskeskuksesta esittää arvion yhdessä toimittaja Jyrki Karvisen kanssa tänään ilmestyvässä kirjassa Nato ja Suomi (Auditorium kustannusosakeyhtiö).

Sotilasjoukko sitoutuisi jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteispuolustukseen sekä Nato-operaatioihin ulkomailla.

Puistola kertoo Ilta-Sanomille, että tieto perustuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioihin. Puistolan mukaan joukkojen koko, kokoonpano ja aseistus määriteltäisiin jäsenyysneuvotteluissa, ja joukkojen lähettämisestä Suomi päättäisi aina itse, ei Nato.

– Olisimme Naton viidennen artiklan mukaan velvollisia auttamaan esimerkiksi Viroa kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin. Siinäkin tapauksessa Suomen valtio katsoo auttamisen tavat. Jos tarkoituksenmukaiseksi katsotaan joukkojen lähettäminen, joukot lähetetään. Nämä ovat aina kansallisia päätöksiä, Puistola sanoo.

Nato-joukkojen vahvuudesta puhuttaessa Puistola muistuttaa, että Suomen reservin koko on yli 200 000 miestä.

– Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen ei romahduttaisi Suomen puolustusta - ei budjetin puolesta, eikä sen puolesta, että Suomen pitäisi lähettää pois esimerkiksi meidän terävintä kärkeä (sotilaita), jos heitä tarvitaan muualla.

Suomi vastaa omasta puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana.

– Nato ei halua omilla sopimuksillaan heikentää jäsenvaltion kansallista puolustusta, hän sanoo.

Sinkkiarkkuja ulkomailta?

Nato-operaatiossa Afganistanissa on kuollut tähän saakka yhdeksän virolaista, 43 tanskalaista ja kaksi suomalaisia. Tanska ja Viro kuuluvat Natoon, Suomi ei. Puistolan mukaan Nato-tehtävistä päättäisi edelleen Suomi itse.

– Nato ei komenna jonnekin Etelä-Afganistaniin, missä tanskalaiset, virolaiset, britit ja yhdysvaltalaiset kävivät kovimmat taistelut. Yksikään jäsenvaltio ei joutunut lähettämään joukkoja sinne, vaan se oli kansallinen päätös, Puistola sanoo.

– Se ei toimi niin, että Nato voisi sanoa, että meillä on vaativa kriisinhallintaoperaatio maassa x ja Suomen pitää lähettää sinne tuhat miestä. Suomelta se voi olla vaikka lääkintäjoukkue, 15–20 miestä.

Puistolan mukaan jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, voivat myös asettaa omille joukoilleen toiminnan rajoituksia.

– He ilmoittavat joukkojen komentajalle, että meidän valtion sotilaita ei saa käyttää tuolla ja tuolla alueella, ei saa käyttää pimeällä, ei tähän tehtävään. Ne ovat kansallisia päätöksiä. Tämä oli Naton sotilaallista johtoa kiusannut asia Afganistanissa. Tanskalaiset tekevät yhdellä tavalla yhtä tehtävää, saksalaiset toisella tavalla toista tehtävää.

Meri- ja ilmavoimat yhteensopivia, maavoimista kärki

Suomen tekniset aselajit, meri- ja ilmavoimat, ovat Puistolan mukaan jo nyt lähes yhteensopivia Naton kanssa, mutta maavoimista kielitaidoltaan ja operatiivisilta kyvyiltään ainoastaan ”terävin kärki”.

– Kaikki, jotka ovat olleet kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa ja Kosovossa ovat Nato-yhteensopivia joukkoja. Ne ovat Nato-operaatioita, joissa joukot ovat osoittaneet olevansa Nato-yhteensopivia.

Puistola ei osaa sanoa, kuinka iso joukko maavoimista voidaan katsoa Nato-yhteensopivaksi tällä hetkellä.

Kertausharjoitusten määrä lisääntyy lähivuosina, kun Puolustusvoimien uudistus valmistuu. Nato-sotilaat värvätään Puistolan mukaan kertausharjoituksia läpikäyneistä yksiköistä. Nato-joukkoihin värvättäisiin sopimussotilaita ja kantahenkilökuntaan kuuluvia. Varusmiehiä ei ulkomaille lähetetä.

Nato-joukon ylläpito nostaisi Puistolan mukaan samalla Suomen kansallista puolustusvalmiutta.

– Meillä on hyvin ketterät maavoimat sen jälkeen, kun saadaan kertausharjoitusmäärät nostettua takaisin aiemmalle tasolle. Maavoimien nykyinen taistelutapa on kaukana niistä juoksuhaudoista, mitä elokuvista näemme. Sinne ei voi laittaa kuin hyväkuntoisia, hyvin koulutettuja henkilöitä. Sama pätee kansainvälisiin tehtäviin, Puistola sanoo.

– Jos Suomi lähtisi hakemaan Nato-jäsenyyttä ja jäsenyysneuvotteluissa todetaan, että meillä pitää olla tuhat miestä lähtövalmiudessa, silloin koulutus sopeutetaan siihen, että meillä on tuhannen miehen yksikkö aktiivisesti kertautettuna.

Puistola: 40 miljoonaa euroa vuodessa

Nato-jäsenyys maksaisi Puistolan mukaan Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, eikä neljä miljardia, kuten sosiaalisessa mediassa leviävässä väittämässä väitetään.

– Nato ja Suomen puolustus yhdessä ovat sellaisia asioita, joista kaikilla ihmisillä on mielipide, mutta hyvin harva on viitsinyt katsoa edes niitä perusteita, vaan se on vain mielipide, joka voi olla vajavainen, se voi olla virheellinen ja pahimmillaan se voi olla valheellinen. Puistola sanoo.

Ota kantaa

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Kyllä 57% Ei 43%
Ääniä yhteensä 55996

Nato ja Suomi: Keskeisiä poimintoja kirjasta

-Suomi hakee jossain vaiheessa Naton jäsenyyttä.

-Jäsenyysneuvotteluihin kuluisi vähintään kolme vuotta.

-Kansanäänestystä ei vaadita, mutta jäsenyyden kannatuksen tulee olla ”merkittävää”, kirjassa todetaan.

-Jäsenmaat vastaavat ensisijaisesti oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa kirjan mukaan ongelma.

-Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, jäsenyyttä harkitseva maa ei voi lähteä siitä, että se voisi liittyä mukaan juuri sillä hetkellä kun itse haluaa.

-Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteessa. Siten on mahdollista, että se ei toistaiseksi ota uusia jäseniä Ukrainan kriisin ja muiden kansainvälistä jännitystä lisänneiden konfliktien vuoksi.

-Jäsenyys velvoittaa Suomen lähettämään joukkoja ulkomaille Naton kaikkiin tehtäviin. Suomi voi neuvotella lähetettävien joukkojen koosta.

-Yhteispuolustukseen osoitettavien joukkojen määrää ja laatua koskevat neuvottelut käytäisiin erikseen, jos Suomi hakisi jäsenyyttä ja tulisi jäseneksi kutsutuksi.

-Mahdollisena joukkojen määränä pidetään prikaatia (noin 5 000 sotilasta). Naton valmiusjoukkoihin voisi kuulua kaksi jalkaväkipataljoonaa eli noin 2 000 sotilasta.

-Jos Suomeen tulisi Naton tukikohta, sen sotilaat eivät saisi tehdä mitään sellaista, mitä Suomen hallitus ei sallisi.

-Suomalaiset upseerit komentaisivat edelleen suomalaisia joukkoja. Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkoja, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.

-Puolustusmenojen taso on Suomen kansallinen päätös. Tavoite on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Siihen yltää vain harva Nato-maa. Tällä hetkellä Suomi käyttää puolustukseen 1,29 prosenttia bruttokansantuotteesta.

-Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä osallistuminen Naton komentorakenteisiin vie puolet.

-Suomi lähettäisi Naton sotilaallisiin esikuntiin 75-100 upseeria.

-Suomi maksaisi Nato-operaatioidensa ja Nato-harjoitustensa kustannukset itse.

-Puolustusmateriaalihankintoihin Suomi voi saada ”liittolaisalennusta”. Suomen puolustusteollisuus saisi aiempaa paremman aseman Nato-maiden markkinoilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt