Kotimaa

Venäjä kiinnostui Suomen ja Ruotsin puolustussuunnitelmista: "Nato-jäsenyys painajainen"

Julkaistu:

Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyön suurin uhka Venäjän kannalta on maiden Nato-jäsenyys, sanoo venäläistutkija. Ruotsissa lasketaan Ahvenanmaan ja Itämeren puolustuksen vahvistuvan.

SUOMEN ja Ruotsin Nato-jäsenyys on Venäjän kannalta painajaismaisin vaihtoehto, kommentoi Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Nikita Lomagin Suomen ja Ruotsin mahdollista puolustusyhteistyötä Ilta-Sanomille.

Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolustusministerin Peter Hultqvistin ja suomalaisen virkaveljen Carl Haglundin (r) Tukholmassa tiistaina esittelemässä raportissa ehdotetaan, että Ruotsi ja Suomi voisivat toimia yhdessä sotilaallisissa kriiseissä.

Lomagin pitää valtioiden välistä yhteistyöstä ”normaalina asiana” ja sanoo Venäjän valtiojohdon kunnioittavan Suomen asemaa itsenäisenä valtiona. Hänen mukaansa Venäjän ulkoministeriö seuraa kuitenkin yhteistyön syvenemistä.

– Mitä tapahtuu kolmen vuoden päästä, mitä tapahtuu viiden vuoden päästä?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö tai puolustusliitto vaatii molemmilta mailta poliittisen päätöksen.


RUOTSIN maanpuolustuskorkeakoulun lehtori Tomas Ries kiittää Suomen ja Ruotsin mahdollisen puolustusyhteistyön säästävän rahaa ja tehostavan erityisesti ilma- ja meripuolustusta.

Yhteistyöllä on Riesin mukaan erityisen iso merkitys Ahvenanmaan kannalta. Ahvenanmaata ei saa kansainvälisten sopimusten mukaan varustaa sotilaallisesti, mutta Suomi on sitoutunut puolustamaan aluetta.

– Mikäli Venäjä valtaa Ahvenanmaan, se olisi Ruotsille katastrofaalista aivan kuten Suomellekin. Ahvenanmaan puolustus on vahvempi, kun Suomi ja Ruotsi puolustavat sitä yhdessä. Se on ilmiselvää. Tämä on yksi asia, mitä Ruotsissa lasketaan, Ries sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


TURVALLISUUSPOLITIIKAN asiantuntijat ovat Riesin mukaan arvostelleet puolustusministerin Hultqvistia Ruotsin sitoutumisen asteen vähättelystä. Puolustusministeri Hultqvist sanoi IS:lle, ettei Ruotsi lupaa Suomelle apua hyökkääjän torjumiseen.

– Se tarkoittaa, että sopimus on aika heikko. Mutta oman tulkintani mukaan hänen täytyy sanoa niin poliittisista syistä, Ries sanoo.

Lausuntojen taustalla on Ruotsin ohut hallituspohja. Puolustuskysymykset jakavat Hultqvistin puoluetta sosiaalidemokraatteja ja vihreät Riesin mukaan vastustavat ”kaikkea tämänkaltaista”.

– Mutta käytännössä Ruotsin on vaikea pysyä puolueettomana kriisitilanteessa, koska on Ruotsin etu, että Suomi pysyy itsenäisenä, Ries toteaa.

Suomella on Venäjän kanssa yhteistä maarajaa 1340 kilometriä, Ruotsilla nolla kilometriä. Kumpi maa hyötyy enemmän mahdollisesta sotilasyhteistyöstä?– Molemmat osapuolet voittavat. Jos Baltiassa syttyy – melko todennäköinen – vakava kriisi Venäjän ja Latvian tai Viron välillä, Ruotsi ei kykene hoitamaan asiaa Itämerellä. Suomi ja Ruotsi voivat tehdä yhdessä hiukan enemmän kuin yksin.

Ries muistuttaa, ettei mahdollinen yhteistyö vapauta Suomen ja Ruotsin poliitikkoja eteen tulevista kovista päätöksistä.

Hänen mukaansa Suomen on päätettävä, investoiko se viidessä vuodessa 500 miljoonaa euroa puolustuskykynsä ylläpitämiseen. Poliitikkojen on myös päätettävä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Yhteistyö auttaa molempia, mutta se ei riitä. Suomalaisten poliitikkojen täytyy päättää, hyväksyvätkö he sen, että Suomesta tulee heikko Venäjää vastaan vai ei, Ries sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt