Kylmän sodan aikainen suunnitelma: Näin Ruotsi olisi hyökännyt Suomeen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kylmän sodan aikainen suunnitelma: Näin Ruotsi olisi hyökännyt Suomeen

Kylmän sodan aikana Ruotsi valmistautui sotaan Neuvostoliittoa vastaan varautumalla ensi-iskuun Suomeen.

Saab J29 Tunnan -lentokoneita.

18.2.2015 16:46 | Päivitetty 18.2.2015 18:14

Suomi ja Ruotsi lähentävät puolustusyhteistyötään. Puolustusministerit käsittelivät asiaa tiistaina Tukholmassa.

Vaikka sotilaallinen yhteistyö syvenee, aina yhteiselo ei ole ollut yhtä auvoisaa. Suurvaltojen vastakkainasettelun eli ns. kylmän sodan aikana Ruotsissa nähtiin, että Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Siksi Ruotsi teki hyökkäyssuunnitelmia 40- ja 50-luvuilla, ja niissä varauduttiin tekemään isku Suomen maaperälle. Iskuilla häirittäisiin Ruotsia kohden eteneviä neuvostojoukkoja.

Ruotsin armeijalla oli kaksi kauhuskenaariota: Neuvostoliiton maahyökkäys Pohjois-Suomesta sekä Neuvostoliiton Normandia-tyyppinen maihinnousu Itämeren yli, Pohjanlahdelta Tanskan salmiin. Tai kumpikin.

Ruotsi oletti, että YYA-Suomi ei tee vastarintaa.

Ei halua eikä pysty.

Yhteisen raideleveyden ansiosta puna-armeija marssisi muutamassa vuorokaudessa Pohjanlahdelle.

Ruotsin yksi pelko oli Neuvostoliiton nopea hyökkäys (blixtanfall), joka olisi edennyt heittämällä Suomen yli Ruotsiin. Toinen vaihtoehto oli jatkohyökkäykseen ryhmittyminen Suomessa. Se olisi antanut Ruotsille aikaa vastatoimille 2-3 kuukautta.

Ruotsilla oli värvättyjä vakoilijoita ja tiedottajia pitkin Itä-Suomea ja erityisesti Pohjois-Suomessa.

Oheinen kartta kuvaa Suomen ja Ruotsin joukkojen nykytilannetta.

Heiltä olisi tullut ensimmäinen ilmoitus rajan ylittämisestä. Ruotsi oletti, ettei vuonna 1948 YYA-sopimuksen solminut Suomi puolustaudu.

Koska Neuvostoliiton ylivoima oli ilmavoimia lukuun ottamatta murskaava, Ruotsi olisi yrittänyt välttää sotaan joutumista viimeiseen saakka.

Rynnäkköilmavoimien iskut etukäteen maalitettuihin kohteisiin Suomessa olisivat todennäköisesti alkaneet vasta, kun ensimmäinen neuvostosotilas olisi ylittänyt Tornionjoen.

Ruotsi tiesi, että sen piti voittaa rynnäköivällä torjunnalla aikaa niin, että länsivallat ehtisivät apuun. Jos enää kykenisivät.

Mahdollinen sota olisi ollut Euroopan laajuinen, eikä länsivalloilla olisi ollut muuta mahdollisuutta kuin käyttää ydinaseita.

Suomikin oli edustettuna USA:n ydinaseen maalikartoilla: kohteina oli lentokenttiä, kuten Malmi, Seutula, Kauhava, Rissala, Ivalo, Luonetjärvi, Utti, Turku/Rusko, jopa umpeen kasvanut Siikakangas.

Saab A32 Lansen -lentokone.

Kartoilla oli myös satamia ja siltoja, kuten Kaukosen kylä Lapissa sekä liikenteen solmukohtia, kuten Rovaniemi, Kemi ja varuskuntia, kuten Onttola.

Ruotsalaisten sotapeleissä Suomen länsirannikko olisi maihinnousuarmeijan pohjoisten osien ryhmitysalue. Neuvostoliitto toisi Suomeen maihinnousulaivoja, joukkoja, ohjuksia, tutka-asemia ja lentokoneita. Ruotsalaiset vakoilivat Neuvostoliittoa ainakin Porkkalassa, joka oli vuokrattu rauhasopimuksessa Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Vuonna 1949 ruotsalainen Spitfire-hävittäjä lensi kansallisuustunnukset peitettynä Lapin yli Vienanmerelle valokuvatakseen Neuvostoliiton mahdollisesti Kantalahteen rakentamaa ohjustukikohtaa. Paluumatkalla neuvostohävittäjät ajoivat sitä takaa.

Vuonna 1952 Neuvostoliitto ampui alas Ruotsin radiotiedustelun DC-3 -koneen sen ollessa palaamassa Baltian suunnalta. Viisi miestä kuoli. Neuvostoilmavoimien Mig-15-hävittäjät ampuivat alas hylyn etsintöihin osallistuneen Catalina-lentoveneen.

Sen miehistö pelastui kauppalaivalle.Lähteet: Kauko Rumpunen (toim.), Myrskyn jälkeen (2012); Tapio Koskimies, Puolustuskykyinen valtio vai Ruotsin hälytyskello (2011); Lennart Andersson, ÖB:s klubba (2011), Jukka Rislakki, Paha sektori (2010), Mikael Holmström, Den dolda alliansen (2011).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?