Eerikan vastuusosiaalityöntekijä oli tytön kuoleman jälkeen niin järkyttynyt, ettei hän pystynyt palaamaan työhönsä Helsingin sosiaaliviraston lastensuojeluun.
Asia käy ilmi Eerikaan liittyvän virkarikosjutun esitutkinnasta, johon nainen antoi oman loppulausuntonsa heinäkuussa 2013.
”Tapaus on syvästi järkyttänyt päämiestäni ja hän on Vilja Eerikan kuoleman jälkeen ollut kyvytön omaan työhönsä. Hän on ollut sairauslomalla tapauksen jälkeen siitä johtuvista syistä”, naisen asianajajan laatimassa loppulausunnossa todetaan.
Eerika surmattiin toukokuussa 2012 eli kuolemasta oli tuolloin kulunut jo yli vuosi ja kaksi kuukautta. Asianajaja Markku Fredman ei torstaina kommentoinut, onko nainen edelleenkään palannut lastensuojelutyöhön.
Nainen on yksi yhdestätoista sosiaali- tai terveysalan ammattilaisesta, joita syytetään Helsingin käräjäoikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Naisen antamista kirjallisista lausunnoista ilmenee, että hän tuntee suurta tuskaa Eerikan hirvittävän kuoleman johdosta.
”Hän kokee suurta syyllisyydentunnetta sen vuoksi, ettei ole voinut ammattiinsa voimakasta kutsumusta kokevana suojella vastuullaan ollutta lasta”, loppulausunnossa todetaan.
Rikossyytteen nainen kuitenkin kiistää.
Hänen mukaansa Eerikan eteen tehtiin voitava. Vaikka jälkikäteen voidaan todeta, että Eerika olisi pitänyt ottaa kiireellisesti huostaan, niin tuolloisten tietojen perusteella siihen ei ollut perustetta.
Lisäksi Eerikan yksinhuoltajaisä antoi itsestään vaikutelman yhteistyöhaluisena ja -kykyisenä vanhempana, joka oli huolissaan lapsestaan. Tähän käsitykseen oli päädytty myös perhetukikeskus Meripihassa, jossa Eerika vietti neljä kuukautta talvella ennen surmaa.
Puolustus vetoaa oikeudessa myös lastensuojelun työtaakkaan. Syytteen mukaan Eerikaa tavattiin liian harvoin, mutta puolustuksen mukaan lisätapaamiset olisivat käytännössä olleet aina joltakulta muulta lapselta pois.
Esimerkiksi surmaviikolla naisen viidestä työpäivästä neljä venyi työaikakirjanpidon mukaan ylitöiksi.
