Suomalaisten älykkyys laskenut jo 18 vuoden ajan: ”Me pääsemme liian helpolla”

Julkaistu:

Suomalaisten älykkyysosamäärä jatkoi kasvuaan aina vuoteen 1997 saakka. Mitä sitten tapahtui, on edelleen arvoitus.
Suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Asia käy ilmi Oulun yliopistossa vuonna 2013 tehdystä tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomalaisten varusmiesten armeijan älykkyystesteissä saamia tuloksia vuosina 1997–2009.

Vuoteen 1997 saakka suomalaisten älykkyys nousi tasaiseen tahtiin. Tämä kehitys liittyy niin sanottuun Flynnin ilmiöön, jonka myötä ihmisten älykkyysosamäärä kohoaa esimerkiksi terveydenhuollon, koulutustason ja ravitsemuksen parantuessa.

Suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jonka älykkyys vaikuttaisi olevan laskemaan päin. Vastaavaa kehitystä on 90-luvun puolivälistä lähtien havaittu myös muissa pohjoismaissa, Australiassa, Britanniassa ja Hollannissa.

Tutkijat eivät ole vielä päässeet selville tämän niin sanotun käänteisen Flynnin ilmiön syistä. Vastausta on etsitty monesta suunnasta.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela otti esille metaboliset riskitekijät osana nuorison terveydentilan kehitystä Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Aamu-tv nosti parin vuoden takaisen tutkimuksen tulokset jälleen puheenaiheeksi maanantaiaamun lähetyksessään.

– Päällimmäisenä tulee mieleen, että eihän tässä nyt yhteiskunta ole länsimaissa enää niin kauheasti muuttunut. Koulutustasokaan ei ole enää sanottavasti kohonnut. Aika monessa muussakin asiassa on ehkä tultu sellaiselle tasanteelle, josta on vaikea päästä ylöspäin, arvioi puolestaan psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen IS:lle.

”Me pääsemme liian helpolla”

Ojasen mukaan luontevin selitys ilmiölle voisi olla se, että ihmiset pärjäävät hyvin nykyisillä eväillään, mitä älykkyyteen tulee. Hengissä selviäminen kun ei välttämättä vaadi enää uusien taitojen oppimista.

– Tämä tuntuisi aika loogiselta. Mehän pääsemme jo vähän liian helpollakin. Siinäkin voisi olla yksi selitys, Ojanen miettii.

– Sitten voi aina spekuloida, että mikä merkitys on kaiken maailman laitteilla ja muilla. Niiden käyttö vaatii tietenkin omia taitojaan. Mutta kun älykkyydellä yleensä tarkoitetaan enemmän päättelykykyä kuin mitään muuta, niin eivät nämä laitteet sen tyyppisissä jutuissa auta. Kyllä siinä enemmän auttaa enemmän sellainen koulussa tehtävä perustreeni.

Ojasen mukaan myös ravinnolla on huomattava merkitys älykkyyden tasoon. Hän kuitenkin uskoo, että suomalaisten perusravitsemustila on pysynyt jo pitkään kutakuinkin samana. Tällöin sillä ei liene merkitystä älykkyystason laskun kannalta.

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan virolaisten älykkyysosamäärä on edelleen kasvussa. Ojanen ei usko, että koulutustasolla olisi merkitystä tässä tapauksessa, sillä Virossa koulutettiin kansaa korkealle tasolle jo neuvostoaikoina. Hän arvelee, että Viron tilanteen voisi selittää kehityksen eri tahti eri maissa.

Ojanen ei myöskään usko, että suomalaiset muuttuisivat ajan saatossa yhä tyhmemmiksi.

– En jaksaisi oikein jatkuvaan laskuunkaan uskoa, kai tämä on enemmänkin tällainen tasanne.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt